Toiminnantarkastus (yhdistys)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Tämä artikkeli kokoaa yhteen yhdistysten toiminnantarkastusta koskevan lainsäädännön ja lainvalmistelun eli otteet yhdistyslaista, hallituksen esityksestä ja lakivaliokunnan mietinnöstä. Tarkoituksena on tiedonhaun helpottaminen lain esitöistä. Kaikki tässä artikkelissa oleva aineisto on tekijänoikeudesta vapaata tekijänoikeuslain 9 §:n nojalla.



Yhdistyslain 38 a § (16.7.2010/678)[muokkaa]

Toiminnantarkastus

Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.

Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen vastaavasti, mitä tilintarkastuslain 9 §:n 3 ja 4 momentissa tilintarkastajan määräämisestä säädetään.

Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa.

Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään.


Yhdistyslain muutoksen voimaantulosäännös (16.7.2010/678)[muokkaa]

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.

Tämän lain tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tilintarkastukseen.

Tämän lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen.

Jos yhdistyksellä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sääntöihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta.

HE 267/2009, LaVM 8/2010, EV 73/2010

Hallituksen esitys eduskunnalle nro 267/2009 vp (otteita)[muokkaa]

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta

– – – –

Yhdistyksen tarkastuksen osalta ehdotetaan, että maallikkotilintarkastus korvataan toiminnantarkastuksella, joka vastaa hyvää maallikkotilintarkastustapaa ja joka olisi pakollinen yhdistyksessä, jossa ei ole KHT- tai HTM-tilintarkastajaa. Lisäksi KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se vastaa muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevia vaatimuksia.

– – – –

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

—————


SISÄLLYS

YLEISPERUSTELUT
[muokkaa]

1. Nykytila[muokkaa]

1. Lainsäädäntö[muokkaa]

– – – –

Yhdistysten tilintarkastukseen on 1 päivänä tammikuuta 1995 alkaen sovellettu kaikkia yhteisöjä koskevaa tilintarkastuslakia (936/1994; vanha tilintarkastuslaki), joka puolestaan kumottiin uudella 1 päivänä heinäkuuta 2007 voimaan tulleella tilintarkastuslailla (459/2007; uusi tilintarkastuslaki). Uudella tilintarkastuslailla vapautettiin pienimmät yhteisöt lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jota tämän jälkeen voivat suorittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat (KHT- ja HTM-tilintarkastajat). Uuden tilintarkastuslain siirtymäsäännösten mukaan lain säännösten estämättä yhdistyksessä sovelletaan kuitenkin yhä kumotun tilintarkastuslain säännöksiä niin sanotun maallikkotilintarkastajan valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastukseen. Tilintarkastuslain uudistuksesta tällä tavoin päättäessään eduskunta edellytti yhdistysten tarkastusta koskevien säännösten välitöntä uudistamista niin, että myös yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisella tavalla (EV 293/2006 vp).

– – – –

3. Nykytilan arviointi[muokkaa]

– – – –

Yhdistyksen tarkastus

Tilintarkastuksen sääntely on uudistettu muiden yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden osalta vuonna 2007. Uusi tilintarkastuslaki koskee yhdistyksessä KHT- tai HTM-tilintarkastajan sekä KHT- ja HTM-yhteisön valitsemista tilintarkastajaksi ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaa tilintarkastusta (uuden tilintarkastuslain 57 §:n 3 momentti). Yhdistyksen maallikkotilintarkastajien valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastukseen sovelletaan vanhaa tilintarkastuslakia. Uuden tilintarkastuslain 7 §:n nojalla sellaisessa yhteisössä tai säätiössä, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on määräysvalta, voidaan tilintarkastajaksi valita edellä mainittujen lisäksi myös julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö.

Vanhan tilintarkastuslain perusteella yhdistyksen on valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy tarkastettavan tilikauden ja sitä välittömästi edeltävän tilikauden aikana: taseen loppusumma on yli 340 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 680 000 ja yhdistyksen palveluksessa on keskimäärin yli kymmenen henkilöä (vanhan tilintarkastuslain 11 §). Yhdistyksen liikevaihtoon ei lueta sen saamia yleisavustuksia (Kirjanpitolautakunnan yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta). Muihin kirjanpitovelvollisiin yksityisoikeudellisten yhteisöihin ja säätiöihin sovellettavat uuden tilintarkastuslain mukaiset pienemmät raja-arvot ovat: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 ja kirjanpitovelvollisen palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä (uuden tilintarkastuslain 4 §).

Hyväksyessään uuden tilintarkastuslain eduskunta edellytti (EV 293/2006 vp), että hallitus aloittaa välittömästi yhteistyössä järjestöjen kanssa yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevien säännösten valmistelun niin, että yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee viivyttelemättä tarpeelliset säännökset ja määräykset, joiden perusteella HTM- ja JHTT-tilintarkastajat voivat suorittamansa tutkinnon ja saamansa käytännön kokemuksen hyväkseen lukien täydentää pätevyytensä KHT- ja/tai HTM-pätevyydeksi ja vastaavasti KHT- ja HTM-tilintarkastajat JHTT-pätevyydeksi siirtymäkauden aikana ja että hallitus valmistelee yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa tilintarkastajien tutkintovaatimusten kokonaisuudistuksen niin, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot. Lisäksi hallituksen on huolehdittava siitä, että uuden tilintarkastuslain johdosta rekistereihin tehtävät muutokset hoidetaan joustavasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin asiakkaan kannalta.

Uuteen tilintarkastuslakiin perustuvan ilmoituksen tekemistä on helpotettu siten, että pieni yhteisö voi tehdä ilmoituksen tilintarkastuksesta luopumisesta sitä varten laaditulla kaavakkeella ja ilmoituksen käsittelymaksu on murto-osa muista sääntöjen muutoksista perittävästä maksusta. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan kaikkiin kirjanpitovelvollisiin sovellettavan tilintarkastajajärjestelmän kokonaisuudistusta, jossa tavoitteena on KHT-, HTM- ja JHTT- tilintarkastajatutkintojen yhteensovittaminen. Selvitysmiehen loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä.

Vanhan tilintarkastuslain 10 §:n mukaan myös yhdistyksen maallikkotilintarkastajalla tulee olla sellainen laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Käytännössä suurin osa nykyisistä maallikkotilintarkastajista ei tiedä, että heidän suorittamaansa tarkastukseen sovelletaan lähtökohtaisesti ammattitilintarkastusta varten muotoutunutta vanhan tilintarkastuslain mukaista hyvää tilintarkastustapaa.

Ero auktorisoitujen tilintarkastajien ja maallikkotilintarkastajien välillä on entisestään kasvanut toimintaympäristön muuttuessa yhä vaativammaksi. Maallikkotilintarkastajiin ei kohdistu erityisiä koulutus-, kokemus- tai tutkintovaatimuksia eivätkä he ole vastaavan valvonnan kohteena kuin auktorisoidut tilintarkastajat.

Käytännössä maallikkotilintarkastus on yleensä pääasiassa tositetarkastusta ja hallinnon pöytäkirjojen tarkastusta. Tällainen toiminta ei vastaa sitä, mitä tilintarkastuksella tarkoitetaan tilintarkastuslainsäädännössä. Tämä hämärtää tilintarkastuksen tarkoitusta ja edesauttaa epätoivottavalla tavalla niin sanotun odotuskuilun syntymistä sekä hämärtää maallikkotilintarkastajan vastuuta.

Käytännössä mahdollisuus käyttää maallikkotarkastajaa on tärkeä erityisesti pienempien yhdistysten kannalta. Maallikkotarkastus on edullisempaa ja sen laatu ja laajuus voidaan mitoittaa helposti pienen yhdistyksen ja sen sidosryhmien tarpeisiin. Lisäksi pidetään tärkeänä sitä, että kaikissa yhdistyksissä on joko uuden tilintarkastuslain mukainen auktorisoitu tilintarkastaja tai maallikkotarkastaja. Jonkinasteisen tarkastuksen säilyttämistä kaikissa yhdistyksissä pidetään tarpeellisena yhdistyksen hallinnon ja toiminnan avoimuuden, jäsenten oikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan luottamuksen säilyttämisen kannalta.

– – – –

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset[muokkaa]

1. Tavoitteet[muokkaa]

Esityksen tavoitteena on, että yhdistyslaki entistä paremmin vastaisi erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia.

Erityisesti tavoitteena on – – uudistaa yhdistyksen tarkastusta koskevat säännökset siten, että erityisesti pienten yhdistysten osalta helpotetaan maallikkotarkastusta järjestämistä vanhan tilintarkastuslain perusteella muotoutuneen hyvän maallikkotilintarkastuskäytännön suuntaisesti.

– – – –


2. Keskeiset ehdotukset[muokkaa]

– – – –

Yhdistyksen tarkastus

KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että yhdistyksellä on oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa (nykyisin 340 000 euroa), liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa (680 000 euroa) ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä (yli 10 henkilöä). Toisaalta pienen yhdistyksen ei tarvitse valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua auktorisoitua tilintarkastajaa. Pienellä yhdistyksellä tarkoitetaan yhdistystä, jossa täyttää enintään yksi edellä mainituista raja-arvoista: Yhdistyksen liikevaihtoon ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan lueta yhdistyksen saamia yleisavustuksia. Ehdotus vastaa muiden yksityisten yhteisöjen osalta voimassa olevaa sääntelyä.

Jos yhdistys ei valitse tilintarkastajaa, sen pitäisi kuitenkin valita toiminnantarkastaja, joka käytännössä vastaa nykyistä maallikkotilintarkastajaa. Yhdistysten toiminnantarkastuksen pääasiallinen sisältö vastaa hallituksen esityksessä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi (HE 24/2009 vp) ehdotettua toiminnantarkastusta. Asunto-osakeyhtiölakiehdotuksesta poiketen yhdistyksen pitäisi aina valita toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Yhdistyslaissa ei säädetä vastaavista vähemmistön oikeussuojakeinoista kuin muissa yhteisölaeissa. Yhdistysten toiminnan kannalta usein olennaisten avustusten jatkumisen ja mahdollisen palautusvelvollisuuden kannalta on olennaista, että yhdistys käyttää varat avustuksen ehtojen mukaisesti. Näistä syistä on perusteltua, että pienenkin yhdistyksen on aina valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Tarkoitus on, että toiminnantarkastajaa ja toiminnantarkastusta koskevat vaatimukset vastaisivat nykyistä hyvää maallikkotilintarkastuskäytäntöä. Yhdistyksen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastajan käyttöön siirtymisen yhteydessä.

Toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta erityisesti kahden seikan osalta. Toiminnantarkastajalle ei ehdoteta tilintarkastajia koskevia vaatimuksia vastaavia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Lisäksi toiminnantarkastuksen suorittamiseen ja toiminnantarkastajan lausuntoon ei sovelleta tilintarkastusta koskevia laajoja ja yksityiskohtaisia kansainvälisiä normistoja. Ehdotuksessa on otettu huomioon se, että toiminnantarkastajaa valittaessa käytettävissä on usein vain sellaisia yhdistyksen hallintoon kuulumattomia jäseniä, jotka nauttivat yhdistyksen muiden jäsenten luottamusta, mutta joilla ei ole edes vanhan tilintarkastuslain vaatimusten mukaista laskentatoimen ja tilintarkastuksen osaamista.

Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto siinä laajuudessa kuin se on tarpeen yhdistyksen koko ja toiminnan luonne huomioon ottaen. Toiminnantarkastus on laillisuustarkastusta eikä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden tarkastusta tai arviointia. Toiminnantarkastajan olisi oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Tarkastuksen ja kertomuksen sisällön yksityiskohdat muotoutuvat yhdistyskäytännössä. Yhdistyksen säännöissä ja yhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan määrittää tarkemmin tarkastusta. Myös järjestöt ja yhdistyksille avustuksia myöntävät tahot voivat antaa toiminnantarkastusta koskevia ohjeita ja suosituksia. Suotavaa on, että ohjeissa ja suosituksissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asunto-osakeyhtiöissä muodostuva hyvä toiminnantarkastuskäytäntö, jotta käytännöt kehittyvät mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja antavat aina erilliset tarkastuskertomukset. Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuu määräytyisi vastaavien perusteiden mukaan kuin yhdistyksen hallituksen jäsenen ja tilintarkastajan vastuu.

Ehdotettu toiminnantarkastuksen sääntely ei ole yhtä yksityiskohtaista kuin nykyisin maallikkotilintarkastukseen sovellettava vanha tilintarkastuslaki ja asunto-osakeyhtiölakiin ehdotettu toiminnantarkastuksen sääntely. Ehdotetun sääntelyn periaatteet sekä tarkastuksen ja kertomuksen sisältöä koskevat pääsäännöt vastaavat kuitenkin asunto-osakeyhtiölakiin ehdotettua sääntelyä. Valittu sääntelytapa on sopusoinnussa sen kanssa, että yhdistyksen hallintoa ei ole säännelty yksityiskohtaisesti yhdistyslaissa.

– – – –


3. Esityksen vaikutukset[muokkaa]

1. Taloudelliset vaikutukset[muokkaa]

– – – –

KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuuden laajentaminen lisää jossain määrin niiden yhdistysten tilintarkastuskuluja, joiden taseen loppusumma on 100 000—340 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on 200 000—680 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin 4—10 henkilöä. Toisaalta huomattava osa näistä yhdistyksistä käyttää nykyisinkin KHT- tai HTM-tilintarkastajaa yhdistyksen saamien avustusten ehtojen vuoksi tai muusta toimintaan tai jäsenten tiedontarpeisiin liittyvästä syystä.

Toiminnantarkastusta koskevat säännökset helpottavat nykyisen hyvän maallikkotilintarkastuskäytännön jatkumista, joten uusilla säännöksillä ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Myös muutosta koskeva siirtymävaihe hoidettaisiin siten, ettei yhdistysten ole pakko muuttaa sääntöjään eikä niille siten aiheudu erityisiä sääntömuutoksista johtuvia kustannuksia.

3. Muut yhteiskunnalliset vaikutukset[muokkaa]

– – – –

Yhdistyksen tilintarkastusta koskevien vaatimusten tiukentamisesta seuraa, että nykyistä useammin yhdistyksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon lainmukaisuuden varmentaa auktorisoitu tilintarkastaja. Yhdistysten toiminnantarkastusta koskevat säännökset turvaavat sen, että yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastus voidaan jatkossakin toteuttaa kullekin yhdistykselle mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla yhtäältä yhdistyksen sisäisiä ja toisaalta sen ulkoisia tarpeita ajatellen. Siten kyseiset säännökset osaltaan turvaavat kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeän järjestötoiminnan mahdollisimman häiriötöntä jatkuvuutta.

– – – –

4. Asian valmistelu[muokkaa]

1. Valmisteluvaiheet[muokkaa]

– – – –

Oikeusministeriö asetti 8 päivänä marraskuuta 2007 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen yhdistyslain tarkistamisesta.

Työryhmä ehdotti 12 päivänä kesäkuuta 2008 antamassaan mietinnössä – – pienten yhdistysten vapauttamista tilintarkastusvelvollisuudesta ja nykyisen maallikkotilintarkastuksen korvaamista toiminnantarkastuksella, jonka voi suorittaa myös muu kuin KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Toiminnantarkastus olisi tilintarkastuksen tavoin laillisuustarkastusta, mutta ehdotettu sääntely oli tilintarkastuslain sääntelyä yleisluontoisempaa. – – Työryhmän mietintöön liittyi eriäviä mielipiteitä, jotka koskivat muun muassa – – toiminnantarkastusta koskevan uuden sääntelyn tarpeellisuutta, tahdonvaltaisuutta ja yksityiskohtaisuutta. – –

2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen[muokkaa]

Mietinnöstä pyydettiin lokakuun alussa 2008 lausuntoja (määräaika 12.1.2009) 51 puolueelta ja muulta järjestöltä, yhdistykseltä, viranomaiselta, avustustenantajalta ja yhdistyksille hallintopalveluita tarjoavalta taholta. Lisäksi oikeusministeriön internetsivuilla oli kaikille avoin lausunnonantomahdollisuus. Lausunto saatiin 83 taholta. Lausuntoyhteenveto on saatavana oikeusministeriön internetsivuilla ([1]).

Hallituksen esitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä työryhmän mietinnön ja lausuntopalautteen sekä kesän ja syksyn 2009 aikana puolueiden ja muiden järjestöjen kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta. Luonnos hallituksen esitykseksi on toimitettu tiedoksi lausunnonantajille marraskuussa 2009.

– – – –

Valtaosa lausunnonantajista on valmis korvaamaan maallikkotilintarkastuksen toiminnantarkastuksella. Enemmistö lausunnonantajista haluaa säilyttää jonkinlaisen tarkastusjärjestelmän myös pienissä yhdistyksissä.

– – – –

Lausuntopalautteen ja lausuntokierroksen jälkeen saatujen kantojen perusteella työryhmän ehdotusta on muutettu siten, että – – toiminnantarkastus olisi pakollinen pienessäkin yhdistyksessä, jos yhdistyksellä ei ole auktorisoitua tilintarkastajaa.

– – – –

5. Riippuvuus muista esityksistä[muokkaa]

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi ehdotetaan asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä. Tarvittaessa tämän esityksen ja asunto-osakeyhtiölain eduskuntakäsittelyn yhteydessä on huolehdittava toiminnantarkastamista koskevan sääntelyn yhdenmukaistamisesta soveltuvin osin ottaen huomioon toiminnantarkastuksen osittain erilaiset tavoitteet sekä yhdistyslain ja asunto-osakeyhtiölain erilainen sääntelytapa. Lisäksi mainittuun esitykseen sisältyy ehdotus uuden tilintarkastuslain 57 §:n muuttamisesta, jota tarkoittava lakiehdotus sisältyy myös tähän esitykseen.


YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
[muokkaa]

1. Lakiehdotusten perustelut[muokkaa]

1. Yhdistyslaki[muokkaa]

8 §. Säännöt.
Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi 38 a §:ssä tarkoitettua toiminnantarkastajaa koskevilla maininnoilla. Toiminnantarkastajasta olisi otettava yhdistyksen sääntöihin vastaavat määräykset kuin tilintarkastajasta. Säännöissä olisi ensinnäkin mainittava toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi. Samoin säännöissä olisi määrättävä, milloin toiminnantarkastajat valitaan. Itse lain voimaantulo ei kuitenkaan edellyttäisi yhdistyksiltä sääntöjen muuttamista, mikä ilmenee jäljempänä siirtymäsäännöksistä.

– – – –

38 §. Tilintarkastus.
Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus tilintarkastuslakiin muutettaan koskemaan uutta vuoden 2007 tilintarkastuslakia. Samalla pykälästä poistettaisiin tarpeettomana säännös velvollisuudesta valita vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, koska näistä vaatimuksista säädetään uudessa tilintarkastuslaissa. Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotettuja tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tilintarkastukseen, joka alkaa lain tultua voimaan.

38 a §. Toiminnantarkastus.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi maallikkotilintarkastuksen tilalle tulevasta toiminnantarkastuksesta. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi toiminnantarkastajan valitsemisesta, toiminnantarkastajan kelpoisuudesta, esteellisyydestä, toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuskertomuksesta. Lisäksi toiminnantarkastukseen sovellettaisiin tilintarkastuslain säännöksiä toiminnantarkastajan valitsemisen laiminlyönnistä, yhdistyksen hallituksen velvollisuudesta avustaa toiminnantarkastajaa, toiminnantarkastajan läsnäolosta kokouksessa ja salassapitovelvollisuudesta.

Pykälän 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava tässä tarkoitettu toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa. Tilintarkastajalla tarkoitetaan voimassa olevan tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa. Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotettuja tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tilintarkastukseen, joka alkaa lain tultua voimaan. Jos yhdistyksellä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sääntöihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta tai toiminnantarkastusta.

Säännöissä voidaan määrätä toiminnantarkastajien lukumäärästä. Jos yhdistyksessä on tilintarkastaja, suorittaa toiminnantarkastaja omaa erillistä tarkastustehtäväänsä tilintarkastajan rinnalla.

Lisäksi momentissa säädetään varatoiminnantarkastajan valitsemisesta vastaavalla tavalla kuin varatilintarkastajasta säädetään tilintarkastuslaissa.

Pykälän 2 momentissa säädetään toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimuksista ja riippumattomuusvaatimuksesta. Toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Toiminnantarkastajana ei voi olla oikeushenkilö taikka alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö.

Ehdotuksen mukaan toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemuskuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Ehdotuksen mukaan toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Toiminnantarkastajan tulee muutenkin olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Tämän vuoksi toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön. Ehdotuksen mukaan yhdistyksen jäsen voidaan yleensä valita myös toiminnantarkastajaksi. Säännöksen tarkoituksena on estää henkilöä toimimasta omaa tai läheisensä toimintaa tarkastavana toiminnantarkastajana. Riippuvuus voi perustua tiettyyn tilanteeseen taikka tiettyyn monimutkaisempaan vaikutussuhteeseen, jolloin riippuvuus on omiaan vaarantamaan objektiivisen toiminnantarkastuksen toteutumisen. Toiminnantarkastajan riippumattomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, mitä sivullinen pitäisi objektiivisena ja puolueettomana toimintana. Riippumattomuutta arvioidaan suhteessa toiminnantarkastajan tehtävään. Vain tehtävän kannalta olennaisesta riippumattomuuden vaarantavasta seikasta seuraa, että henkilö ei saa suorittaa toiminnantarkastusta. Riippumattomuus vaarantuu vastaavan kaltaisissa tilanteissa kuin joissa tilintarkastajan on kieltäydyttävä tai luovuttava toimeksiannosta tai ryhdyttävä riippumattomuuden turvaaviin toimiin. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää merkityksettöminä, ei toiminnantarkastajaksi valittavan tarvitse kieltäytyä tehtävästä tai luopua siitä.

Riippumattomuus saattaa vaarantua esimerkiksi seuraavilla perusteilla:

  • toiminnantarkastajalla on muu kuin yhdistyksen päivittäiseen toimintaan liittyvä taloudelliseen toimintaan liittyvä suhde yhdistykseen;
  • tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta;
  • toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhdistyksen puolesta tai sitä vastaan;
  • toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhdistyksen johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhdistyksen palveluksessa;
  • samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen.

Yleisesti voidaan olettaa toiminnantarkastajan havaitsevan riippumattomuuden vaarantavat tilanteet oma-aloitteisesti ennen ja jälkeen tehtävän vastaanottamista.

Pykälän 3 momentin mukaan aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan, jos tarkastajaa ei ole valittu tämän lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Ehdotus vastaa tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan määräämisestä silloin, kun tilintarkastajaa ei ole valittu tilintarkastuslain ja sääntöjen mukaisesti.

Pykälän 4 momentissa säädetään toiminnantarkastuksesta sekä toiminnantarkastuskertomuksesta ja sen antamisesta tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle.

Käytännössä toiminnantarkastus eroaa varsinkin kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen osalta olennaisesti tilintarkastuksesta muun muassa sen vuoksi, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja, kokemusta ja tilintarkastustutkintoa eikä toiminnantarkastukseen sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia kansainvälisiä standardeja.

Käytännössä yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa, ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja:

  • kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhdistykselle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon,
  • tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä ja
  • jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä.

Yhdistyksen toimintakertomuksen osalta tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toimintakertomuksessa annettu ainakin kirjanpitolain edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja.

Myös hallinnon tarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja:

  • onko yhdistyksen hallinto, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhdistyksen informaatiojärjestelmät sekä jäsenluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla,
  • ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien peri-aatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä sekä
  • kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa.

Jos yhdistyksessä on toteutettu poikkeuksellisia toimia, edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi järjestöjen antamista suosituksista, yhdistyksen kokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Käytännössä myös hyvä tilintarkastustapa voi soveltuvin osin vaikuttaa toiminnantarkastustavan kehitykseen esimerkiksi siltä osin kuin tilintarkastustapa selventää yleisempiä ulkoisen tarkastuksen periaatteita tai tilintarkastustapa otetaan huomioon myös toiminnantarkastusta koskevissa suosituksissa. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus on lähtökohtaisesti vuositarkastusta, jollei yhdistyksen kokous päätä tai ei muuten ole erityistä syytä tilikauden aikaisiin tarkastustoimenpiteisiin.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen.

Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Vaatimus on lievempi kuin voimassa olevassa lain vaatimus, jonka mukana maallikkotilintarkastajankin on lausuttava siitä, onko tilinpäätös tehty voimassa olevien säännösten mukaisesti ja antaako se kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ehdotusta vastaava säännös sisältyy asunto-osakeyhtiölakiehdotukseen.

Lisäksi tarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai sääntöjä. Vaatimus vastaa pääosin voimassa olevassa laissa maallikkotilintarkastajan tilintarkastuskertomuksen osalta säädettyä. Ehdotusta vastaava säännös sisältyy asunto-osakeyhtiölakiehdotukseen.

Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin. Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Toiminnantarkastajan harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus (5 momentti).

Jotta toiminnantarkastajalla olisi mahdollisuus suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, on välttämätöntä, että hallituksella on 5 momentin perusteella velvollisuus avustaa toiminnantarkastajaa ja että toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä kokouksissa, joissa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Merkitystä on myös toiminnantarkastajan velvollisuudella pitää salassa saamansa tiedot. Momentissa viitattaisiin näiltä osin siihen, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään. Tilintarkastuslain 19 §:n 2 momentin nojalla tilintarkastajalla on paitsi oikeus myös velvollisuus olla kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Koska toiminnantarkastus ei ole ammattimaista ja toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat tilintarkastajaa selkeästi matalammat, olisi toiminnantarkastajalla vain poikkeuksellisissa tilanteissa velvollisuus osallistua kokouksiin.

39 §. Vahingonkorvausvelvollisuus.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös toiminnantarkastaja olisivat vahingonkorvausvelvollisia yhtäältä yhdistystä kohtaan ja toisaalta muuta henkilöä kohtaan siten kuin pykälässä säädetään. Lisäksi pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi viittaussäännöstä, jonka mukaan tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä.

– – – –

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.
Lähtökohtana on, että uusia säännöksiä sovelletaan heti niiden tultua voimaan. Koska yhdistyksen tilikausi voi olla kesken lain voimaan tullessa, voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 momenttiin ehdotetaan kuitenkin säännöstä siitä, että uusia toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan vasta lain voimaan tultua alkavien tilikausien tarkastukseen. Jos yhdistyksellä lain voimaan tullessa on tilikausi kesken ja tilintarkastajana maallikkotilintarkastaja, kyseisen tilikauden tilintarkastukseen sovelletaan vielä kokonaisuudessaan vanhoja säännöksiä eli kumotun tilintarkastuslain säännöksiä. Ehdotus ei vaikuta auktorisoidun tilintarkastajan voimassa olevan tilintarkastuslain mukaisesti suorittamaan tilintarkastukseen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että sikäli kuin yhdistyksellä ei ole uuden tilintarkastuslain mukaista velvollisuutta valita auktorisoitua tilintarkastajaa, tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien sääntömääräysten katsotaan jatkossa tarkoittavan toiminnantarkastajaa ja toiminnantarkastusta. Lain muuttuminen ei siten edellyttäisi yhdistyksiltä sääntöjen muuttamista.


2. Tilintarkastuslaki[muokkaa]

57 §. Siirtymäsäännökset.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kumotun tilintarkastuslain säännöksiä ei enää sovellettaisi yhdistysten maallikkotilintarkastukseen lain voimaantulon jälkeen alkavien tilikausien osalta, koska ne tulisivat edellä esitetyn mukaisesti korvattaviksi yhdistyslakiin ehdotettavilla toiminnantarkastusta koskevilla säännöksillä.


2. Tarkemmat säännökset ja määräykset[muokkaa]

Ehdotetut muutokset edellyttävät eräitä teknisiä muutoksia yhdistysrekisteriasetukseen (506/1989).


3. Voimaantulo[muokkaa]

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian.


Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset
[muokkaa]

1.

Laki
yhdistyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistyslain (503/1989) 8 §:n 5 ja 7 kohta, 17 §, 19 ja 22 §, 23 §:n 1 momentin 4 kohta, 24 §, 26 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentin 2 kohta, 28 §, 29 §:n 4 momentti, 30 §, 31 §:n 2 momentti, 32 §:n 2 momentti, 35 §, 38 §, 39 §:n 1 momentti sekä 52 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 35 § laissa 894/2002 ja 38 § ja 39 §:n 1 momentti laissa 941/1994, sekä

lisätään lakiin uusi 38 a § seuraavasti:


8 §
Säännöt

Yhdistyksen säännöissä on mainittava:
— — — — — — — — — — — — — —
5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi;
— — — — — — — — — — — — — —
7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään;
— — — — — — — — — — — — — —


– – – –


38 §
Tilintarkastus

Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään.


38 a §
Toiminnantarkastus

(1.) Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.

(2.) Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

(3.) Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen vastaavasti, mitä tilintarkastuslain 9 §:n 3 ja 4 momentissa tilintarkastajan määräämisestä säädetään.

(4.) Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Toiminnantarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai 39 §:ssä tarkoitettu toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan tai rikkonut tätä lakia tai sääntöjä.

(5.) Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään.


39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — —

– – – –
———


Tämä laki tulee voimaan ____ päivänä ________ kuuta 20____.

Tämän lain tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tilintarkastukseen.

Tämän lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen. Jos yhdistyksellä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sääntöihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta tai toiminnantarkastusta.

—————


2.

Laki
tilintarkastuslain 57 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun tilintarkastuslain (459/2007) 57 §:n 3 momentti seuraavasti:


57 §
Siirtymäsäännökset

— — — — — — — — — — — — — —

Tämän lain estämättä yhdistyksessä sovelletaan kumottavan lain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka alkavat aikaisemmin kuin [voimaantulopäivä]. Vastaavasti muussa ennen tämän lain voimaantuloa perustetussa yhteisössä tai säätiössä sovelletaan kumottavan lain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja tämän suorittamaan tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään vuonna 2011.

— — — — — — — — — — — — — —

———


Tämä laki tulee voimaan ____ päivänä ________ kuuta 20____.


—————


– – – –


Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009
Tasavallan Presidentti


TARJA HALONEN


Oikeusministeri Tuija Brax


Lakivaliokunnan mietintö 8/2010 vp (otteita)[muokkaa]

LaVM 8/2010 vp – HE 267/2009 vp

Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta


JOHDANTO[muokkaa]

Vireilletulo[muokkaa]

Eduskunta on 9 päivänä helmikuuta 2010 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta (HE 267/2009 vp ).

– – – –


HALLITUKSEN ESITYS[muokkaa]

– – – –

Yhdistyksen tarkastuksen osalta ehdotetaan, että maallikkotilintarkastus korvataan toiminnantarkastuksella, joka vastaa hyvää maallikkotilintarkastustapaa ja joka olisi pakollinen yhdistyksessä, jossa ei ole KHT- tai HTM-tilintarkastajaa. Lisäksi KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se vastaa muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevia vaatimuksia.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


VALIOKUNNAN KANNANOTOT[muokkaa]

Yleisperustelut[muokkaa]

Yhdistyslain (503/1989) uudistamisen tarkoituksena on, että laki vastaisi entistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita ja nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Kansalais- ja järjestötoiminnan kannalta on tärkeää, että sen kannalta keskeisellä lainsäädännöllä on yhtäältä tiettyä pysyvyyttä, toisaalta sellaista väljyyttä, joka antaa yhdistyksille tarvittavan liikkumavaran itse määrätä asioistaan ja kehittää sisäistä toimintakulttuuriaan. Valiokunta pitää näitä periaatteita tärkeinä myös tämän uudistuksen yhteydessä.

Uusi tilintarkastuslaki (459/2007 ) tuli voimaan heinäkuun alusta 2007. Uudistuksessa vapautettiin pienimmät yhteisöt lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jota sen jälkeen ovat voineet suorittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat. Lain siirtymäsäännösten mukaan yhdistyksessä sovelletaan kuitenkin yhä kumotun tilintarkastuslain (936/1994 , jäljempänä vuoden 1994 tilintarkastuslaki) säännöksiä niin sanotun maallikkotilintarkastajan valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastukseen. Vastauksessaan eduskunta edellytti yhdistysten tarkastusta koskevien säännösten välitöntä uudistamista niin, että myös yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisella tavalla (EV 293/2006 vp – HE 194/2006 vp ).

Esitys yhdistyslain muuttamisesta sisältää muun muassa säännökset jäsenten etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen. Lisäksi yhdistyksen tarkastusta koskevia säännöksiä uudistetaan ja maallikkotilintarkastus esitetään korvattavaksi toiminnantarkastuksella. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.


Yksityiskohtaiset perustelut[muokkaa]

1. Laki yhdistyslain muuttamisesta

– – – –

38 §. Tilintarkastus.
KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta laajennetaan siten, että se vastaa muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevia vaatimuksia. Uuden tilintarkastuslain 4 §:n 2 momentin mukaan tilintarkastaja on valittava, mikäli vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta täyttyy: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä.

Esitetty ammattitilintarkastajan käyttövelvollisuus ei koske pieniä yhdistyksiä. Pienenä yhdistyksenä pidetään hallituksen perusteluissa todetun mukaisesti yhdistystä, joka täyttää enintään yhden edellä mainituista raja-arvoista.

Selvityksen mukaan KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuuden laajennuksen myötä ammattitilintarkastuksen piiriin arvioidaan tulevan enintään 2 000 uutta yhdistystä. Laajennuksen suhteellista merkitystä voidaan sinänsä pitää periaatteessa huomattavana, sillä voimassa olevien raja-arvojen mukainen ammattitilintarkastajan käyttövelvollisuus koskee enintään 1 640 yhdistystä. Valiokunta pitää kuitenkin esitettyjä raja-arvoja perusteltuina, koska uudet raja-arvot ylittävät yhdistykset harjoittavat laajuudeltaan yhteiskunnan kannalta yhtä merkittävää taloudellista toimintaa kuin muut kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvolliset yksityiset yhteisöt. Käytännössä suuri osa uusien ja vanhojen raja-arvojen väliin jäävistä yhdistyksistä käyttää jo nykyisin ammattitilintarkastajaa avustusten ehtojen tai yhdistyksen omien tarpeiden vuoksi.

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että raja-arvojen ylittymistä laskettaessa ei oteta huomioon järjestömuotoisen yhdistyksen kohdalla jäsenyhdistysten tuottoja, tasetta eikä henkilöstöä.

Lisäksi valiokunta tähdentää, että lain täytäntöönpanon yhteydessä tulee varmistaa se, että avustuksia myöntävät ja avustustoimintaa ohjaavat ja valvovat viranomaistahot hyväksyvät avustusten yhteydessä toiminnantarkastajan lausunnon ainakin niissä tilanteissa, joissa nykyisin riittää maallikkotilintarkastajan lausunto.

38 a §. Toiminnantarkastus.
Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Pykälän 2 momentissa säädetään toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimuksista. Ne ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain mukaiset yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Valiokunta toteaa säännöksen merkitsevän käytännössä sitä, että pienessä yhdistyksessä toiminnantarkastajaksi ainoana tarkastajana voidaan valita henkilö, jolla on riittävät valmiudet hoitaa hallituksen jäsenen tehtäviä. Sellaisessa pienessä yhdistyksessä, jonka tulot muodostuvat pääosin jäsenmaksuista ja muista jäseniltä kerättävistä maksuista, jolla ei ole päätoimista henkilökuntaa, jolla ei ole muita kuin vähäisiä toimistotiloja eikä muuta merkittävää varallisuutta ja jonka saamien avustusten ehdoissa ei määrätä vaativammasta tilitys- tai tarkastusvelvollisuudesta, toiminnantarkastajaksi voi yleensä ryhtyä henkilö, joka hoitaa oman taloutensa tavanomaisella tavalla ja joka on valmis käyttämään yhdistyksen tarkastukseen riittävästi aikaa.

Suuremmassa yhdistyksessä esimerkiksi arvonlisäverojen, työnantajamaksujen, palkkojen ja avustusten käytön tilityksen tarkastaminen edellyttää yleensä yksityistaloudesta poikkeavien sääntöjen tuntemista, mikä on syytä ottaa huomioon harkittaessa toiminnantarkastajan tehtävän vastaanottamista ja toiminnantarkastajaksi kouluttamista. Valiokunta tähdentää, että ensi sijassa hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon järjestämisestä siten, että yhdistys huolehtii lakisääteisistä ja sopimuksiin perustuvista velvoitteistaan. Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa, miten yhdistyksessä on toimittu.

Pykälän 4 momentin mukaan toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Lisäksi momentissa säädetään yksityiskohtaisemmin toiminnantarkastuskertomuksen sisällöstä.

Toiminnantarkastus on uudentyyppinen valvontakeino. Vastaavanlainen toiminnantarkastus sisältyy uuteen asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009 ). Valiokunta korostaa, että toiminnantarkastus poikkeaa tilintarkastuksesta olennaisesti muun muassa tarkastuksen tavoitteen, sisällön ja tarkastajan kelpoisuusvaatimusten suhteen.

Toiminnantarkastus on lähinnä yhdistyksen jäsenten tiedontarpeita varten, ja yhdistys voi suurelta osin itse määrittää toiminnantarkastuksen yksityiskohtaisen sisällön toisin kuin lakisääteisen tilintarkastuksen sisällön. Tilintarkastuksen sisältö määritellään huomattavasti yksityiskohtaisemmin tilintarkastuslaissa ja hyvää tilintarkastustapaa ilmentävissä yleisesti noudatettavaksi tarkoitetuissa kansainvälisissä standardeissa. Toiminnantarkastajalta ei edellytetä tilintarkastajalta vaadittavia laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja, kokemusta ja tilintarkastustutkintoa eikä toiminnantarkastukseen sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia kansainvälisiä standardeja.

Laissa esitetään säädettäväksi toiminnantarkastuksen ja toiminnantarkastuskertomuksen vähimmäisvaatimuksista. Niiden tarkempi sisältö voidaan määrittää yhdistyksen säännöissä tai yhdistyksen kokouksen päätöksellä. Myös järjestöt ja yhdistyksille avustuksia antavat tahot voivat antaa toiminnantarkastusta koskevia ohjeita ja suosituksia, joissa vaatimukset voidaan sovittaa erilaisten yhdistysten tarpeisiin ja joiden perusteella yhdistykset, niiden jäsenet ja toiminnantarkastajat voivat etukäteen saada riittävän kuvan tarkastusta koskevista vaatimuksista.

Toiminnantarkastuksen tavoitteena on kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen osalta yleiskuvan saaminen siitä, vastaako tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen toimintaa ja taloudellista asemaa. Hallinnon tarkastuksen tavoitteena on yleiskuva siitä, onko yhdistyksen johto ja hallinto järjestetty muissa vastaavissa yhdistyksissä tavanomaisella ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisella tavalla, onko johto pannut täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset, ovatko johdon ja hallinnon palkat, palkkiot ja muut taloudelliset etuudet yhdistyksen kokouksen linjausten mukaisia ja ettei yhdistyksen johto tai hallinto ole suosinut itseään, jotakin jäsentä tai sivullista.

Edellä todettu huomioon ottaen valiokunta pitää 4 momentissa toiminnantarkastuskertomukselle asetettuja vaatimuksia tarpeettoman vaativina ja yksityiskohtaisina. Yhtenäisen käytännön varmistamiseksi on säännöksessä kuitenkin tarpeen edellyttää, että jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä on rikottu, siitä mainitaan tarkastuskertomuksessa. Valiokunta ehdottaa 4 momenttia muutettavaksi tässä tarkoitetuin tavoin.

Valiokunnan ehdottamassa muodossa 4 momentin säännökset toiminnantarkastuksen sisällöstä ja toiminnantarkastuskertomuksesta ovat huomattavasti vähäisemmät kuin voimassa olevat yhdistyksen maallikkotilintarkastusta koskevat vaatimukset, joista säädetään vuoden 1994 tilintarkastuslain 19 §:ssä. Voimassa olevasta laista poiketen 4 momentissa ei edellytetä lausuntoja, joiden antaminen vaatisi erityistä tietämystä yhdistyksen toiminnasta, kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta (vuoden 1994 tilintarkastuslain 19 §:n 1 momentin 1-3 kohta), yhdistyksen rahoituksesta ja toiminnasta (4 kohta) eikä vahingonkorvauslainsäädännöstä ja -käytännöstä (1 momentin 5 kohta ja 2 momentti). Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, ettei yhdistyksen tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastukseen siirtymisen vuoksi.

Käytännössä toiminnantarkastukseen sisältyvä yhdistyksen talouden tarkastus on pienessä yhdistyksessä lähinnä tosite- ja asiakirjatarkastusta, joka sisältyy vuoden 1994 tilintarkastuslain 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastukseen. Jos yhdistyksellä on omaa pääomaa tai se on antanut vakuuksia, myös näiden tarkastaminen sisältyy talouden tarkastukseen. Omalla pääomalla tarkoitetaan esimerkiksi edellisten tilikausien ylijäämää. Jäsenten kannalta on tärkeää, että yhdistyksen eri tilikausien toimintaa ja taloudellista asemaa koskevat tilinpäätös- ja toimintakertomustiedot ovat vertailukelpoisia. Myös tästä syystä toiminnantarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten edellisten tilikausien ylijäämää on käytetty tai tappiota katettu. Suuressa osassa pieniä yhdistyksiä ei ole lainkaan omaa pääomaa, velkaa eikä vakuuskelpoista omaisuutta.

Vastaavasti toiminnantarkastukseen sisältyvä hallinnon tarkastus on pienessä yhdistyksessä lähinnä pöytäkirjojen ja yhdistyksen kirjeenvaihdon tarkastamista.

Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 19) kuvataan seikkoja, joita toiminnantarkastus lähtökohtaisesti koskisi. Valiokunta toteaa, että suuri osa mainituista seikoista on sellaisia, että niitä ei esiinny lainkaan pienimmissä yhdistyksissä. Sekä yhdistyksen hallinnon järjestämisessä että toiminnantarkastuksessa otetaan huomioon, että hallintoon ja tarkastukseen ei tarvitse panostaa yhdistyksen toimintaan ja talouteen nähden suhteettoman paljon pienessä yhdistyksessä, jolla on vähän tuloja, menoja, varoja ja palkattua henkilökuntaa. Kaikkein pienimmissä yhdistyksissä hallinnon asianmukaiseksi järjestämiseksi yleensä riittää, että nimetään laskutuksesta, laskujen maksamisesta, kirjanpidosta, kirjeenvaihdosta sekä hallituksen ja yhdistyksen kokousten pöytäkirjoista vastaava henkilö tai henkilöt.

Jos yhdistyksen toiminta on vähäistä laajempaa ja talous on vähäistä suurempi, tavanomaista on, että yhtäältä kirjanpidosta ja laskutuksesta ja toisaalta laskujen hyväksymisestä vastaavat eri henkilöt. On myös tavallista ja hyväksyttävää, että suuremmankaan yhdistyksen toiminnantarkastuksessa ei joka vuosi paneuduta yksityiskohtaisesti kaikkiin hallituksen esityksen perusteluissa mainittuihin yhdistyksen hallintoon liittyviin tarkastuskohteisiin.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen. Kertomuksessa on mainittava, jos tarkastuksessa on ilmennyt olennaista huomautettavaa yhdistyksen talouden tai hallinnon osalta. Jos tarkastuksessa ilmenee, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava toiminnantarkastuskertomuksessa. Yhdistyslailla tarkoitetaan tässä myös muuta lakia, jonka soveltamisesta yhdistykseen säädetään yhdistyslaissa, kuten kirjanpitolakia (1336/1997).

Jos tarkastuksessa ilmenee, että kirjanpito tai tilinpäätös ei olennaisilta osin sisällä yhdistyksen tuottoja, kuluja, varoja ja velkoja tai että yhdistyksen kuluiksi on kirjattu esimerkiksi johdon tai henkilöstön henkilökohtaisia kuluja, tästä on mainittava toiminnantarkastuskertomuksessa. Jos yhdistyksellä on omaa pääomaa tai se on antanut vakuuksia ja tarkastuksessa on havaittu olennaisia puutteita näiden osalta, kertomuksessa tulee mainita myös näistä puutteista. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyden tarkastaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta välttämätöntä, koska jäsenillä ei lähtökohtaisesti ole mitään muuta keinoa varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Vaatimus on lievempi kuin voimassa olevan lain vaatimus, jonka mukaan maallikkotilintarkastajankin on lausuttava siitä, onko tilinpäätös tehty voimassa olevien säännösten mukaisesti ja antaako se kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Uudesta asunto-osakeyhtiölaista poiketen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä tarvitsee mainita yhdistyksen toiminnantarkastuskertomuksessa vain, jos tarkastuksessa havaitaan niitä koskevia olennaisia puutteita.

Käytännössä kertomuksessa on mainittava lähinnä sellaisesta vahingosta, jonka korvaamisesta hallituksen jäsen tai yhdistyslain 39 §:ssä tarkoitettu toimihenkilö voi olla vastuussa, koska yhdistyksen kokous voi yleensä päättää korvauksen vaatimisesta oikeusteitse vain mainituilta henkilöiltä. Yhdistyksen toiminnan lainmukaisuuden tarkastaminen ei lähtökohtaisesti koske toimintaa koskevan muun lain, viranomaisen määräysten ja päätösten ja sopimusten noudattamista. Kertomuksessa on kuitenkin mainittava myös sellainen tarkastuksessa havaittu olennainen vahinko, joka liittyy viimeksi mainittujen säännösten, määräysten, päätösten tai sopimusten rikkomiseen. Valiokunnan ehdotus poikkeaa uudesta asunto-osakeyhtiölaista siten, että yhdistyksen toiminnantarkastajan ei tarvitse ottaa kantaa siihen, kuka on aiheuttanut vahingon ja täyttyvätkö vahingonkorvauksen vaatimisen edellytykset.

Valiokunta katsoo, että vaatimus tarkastuksessa havaittujen olennaisten väärinkäytösten ja laiminlyöntien mainitsemisesta tarkastuskertomuksessa on tarpeen, koska yhdistyksen yksittäisellä jäsenellä ei ole yleensä mitään muuta keinoa saada tietoa tällaisesta menettelystä. Se on myös tarpeen julkisista varoista annettavien etujen myöntäjien, yhdistyksen velkojien ja sopimuskumppanien kannalta.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.
Hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 3 momentin toinen virke soveltuu vain yhdistykseen, joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tilintarkastuslain tai muun lain perusteella. Käytännössä on yleistä, että suuren yhdistyksen säännöissä määrätään kahdesta tilintarkastajasta, jotka yleensä valitaan siten, että toinen heistä on KHT- tai HTM-tilintarkastaja ja toinen maallikkotilintarkastaja. Jotta tätä hyväksi havaittua käytäntöä voidaan jatkaa sääntöjä muuttamatta, siirtymäsäännöksiä on tarpeen muuttaa siten, että sääntöjä muuttamatta toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi myös suurempi yhdistys, jonka on lain mukaan valittava ainakin yksi KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotukseen sisältyvän voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 3 momentin toinen virke siirretään säännökseen lisättävään uuteen 4 momenttiin ja että siihen lisäksi sisällytetään edellä tarkoitettu säännös suuremmista yhdistyksistä.

2. Laki tilintarkastuslain 57 §:n muuttamisesta

57 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 3 momenttia on muutettu lailla 1604/2009 . Esitetyn 3 momentin yhteensovittamiseksi mainitun lain kanssa momenttiin tulee tehdä tätä koskevat korjaukset. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 3 momentin viimeisen virkkeen sanamuotoa selvyyden vuoksi tarkistetaan.

Johtolause. Edellä 57 §:n yhteydessä todetun lainmuutoksen vuoksi myös lain johtolausetta on tarkistettava.


Päätösehdotus[muokkaa]

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

– – – –
että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina seuraavasti:

Valiokunnan muutosehdotukset[muokkaa]

1.

Laki
yhdistyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistyslain (503/1989 ) 8 §:n 5 ja 7 kohta, 17 §, 19 ja 22 §, 23 §:n 1 momentin 4 kohta, 24 §, 26 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentin 2 kohta, 28 §, 29 §:n 4 momentti, 30 §, 31 §:n 2 momentti, 32 §:n 2 momentti, 35 §, 38 §, 39 §:n 1 momentti sekä 52 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 35 § laissa 894/2002 ja 38 § ja 39 §:n 1 momentti laissa 941/1994 , sekä

lisätään lakiin uusi 38 a § seuraavasti:


8, 17, 19, 22-24, 26-32, 35 ja 38 §
(Kuten HE)


38 a §
Toiminnantarkastus

(1–3 mom. kuten HE)
Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa.
(5 mom. kuten HE)


39 ja 52 §
(Kuten HE)


_______________


(1 ja 2 mom. kuten HE)
Tämän lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen. (Poist.)

Jos yhdistyksellä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sääntöihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. (Uusi 4 mom.)

_______________


2.

Laki
tilintarkastuslain 57 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun tilintarkastuslain (459/2007 ) 57 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1604/2009, seuraavasti:


57 §
Siirtymäsäännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain estämättä yhdistyksessä sovelletaan kumottavan lain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka alkavat ennen ____ päivää ________ kuuta 20____. Tämän lain estämättä asunto-osakeyhtiössä sovelletaan kumottavan lain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka alkavat ennen 1 päivää heinäkuuta 2010. Vastaavasti muussa ennen tämän lain voimaantuloa perustetussa yhteisössä tai säätiössä sovelletaan kumottavan lain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja tämän suorittamaan viimeistään vuonna 2011 päättyvän tilikauden tilintarkastukseen (poist.).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -


_______________


Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
_______________


Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2010

[Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa osaa ottaneet jäsenet]




Lähteet[muokkaa]