Toivon ja – vuotan

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toivon ja – vuotan.

Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Ma toivon ilmaa siiville soiton,
Kun se hyödyn harmaassa laahaa vaan,
Ma toivon laululle kaiun loiton
Ja voimaa, mi järjestä vieden voiton,
Saa rinnat innosta hehkumaan;
Ma toivon mieliä tajuumaan,
Ett’ ilon lapsi ja aamukoiton
Maan mullassa syystäkin tallataan.
Ma vuotan kiertoa lakien noiden
Ja harmaata huomista yli maan,
Ma vuotan kiukkua huutajoiden:
”Maan vaaroista laulusi soikoon soiden!”
Ma vuotan kylmiä rientoja vaan
Ja päitä, min järki ei tajuukaan,
Ett’ elinehtona lauleloiden
On sinitaivas ja päivä vaan.


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.