Toivon ja – vuotan

Toivon ja – vuotan. Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna

Ma toivon ilmaa siiville soiton,

Kun se hyödyn harmaassa laahaa vaan,

Ma toivon laululle kaiun loiton

Ja voimaa, mi järjestä vieden voiton,

Saa rinnat innosta hehkumaan;

Ma toivon mieliä tajuumaan,

Ett’ ilon lapsi ja aamukoiton

Maan mullassa syystäkin tallataan.

Ma vuotan kiertoa lakien noiden

Ja harmaata huomista yli maan,

Ma vuotan kiukkua huutajoiden:

”Maan vaaroista laulusi soikoon soiden!”

Ma vuotan kylmiä rientoja vaan

Ja päitä, min järki ei tajuukaan,

Ett’ elinehtona lauleloiden

On sinitaivas ja päivä vaan.

Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.