Toukokuu

Toukokuu Kirjoittanut Eino Leino

Tunnetteko toukokuun?

Tunnen minä toukokuun

tähtisilmän, naurusuun,

pienen pikku veijarin.

Käypi kärvän askelin,

panee sormet silmillensä,

nauraa alta kulmiensa,

nauraa meille, nauraa teille,

nauraa kaikelle kylälle.

Kuka pysyy totisena,

koska nauraa toukokuu?

Urpuun purskahtaapi puu,

unelmoihin mieli nuori,

laulaa kaikki linnut pienot –

miks ei mielen toivot vienot?

Laulakaatte linnut kaikki,

linnut pienet toukokuun!

Soikaa nuoren miehen mielet

ratoks neien naurusuun,

suurisilmän, pikkurinnan.

Tunnetteko laulun hinnan?

Yksi hymy, katse, ääni –

silloin hulluks kääntyis pääni,

vaan hän kylmä ompi vaan.

Kuhun kurja joudunkaan?

Elkää nuoret epäellä,

kun on toivon toukokuu.

Vaikka pilkkaa pieni suu,

miel’ on hällä aina hellä.

Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.