Tulva

Tulva Kirjoittanut Katri Vala

Parahdat unessa, lapsi,

silmin kauhistunein

ojennat pientä kättäs.

Katso, kaikki on hyvin,

lamppu palaa, on lämmin,

ulkona kuusi ja koivu,

hopeavillainen hämy

untasi vartioi.

Hymyilet, uinahdat jälleen.

– – – – – –

Kuuntelen vavisten.

Mustat voimat hiipivät kaikkialla.

Ne murtavat Styxin padot.

Kuoleman virta tulvii

yli elävien maan.

Kuuletko lohikäärmesihinän

myrkyllisessä usvassa?

Kumiseva tuho.

Miljoonat nuoret ruumiit

ajelehtivat maan pinnalla.

Suunnattomana lankeaa varjo

yli valittavan maan.

Kuuntelen vavisten:

ruhjovat laineet

hyökyvät seiniä vasten.

Taloni,

lyhty pimeässä aallokossa,

vapisee, huojuu.

Milloin luhistuvat seinät?

– – – – – –

Parahdat unessas, lapsi,

silmin kauhistunein

ojennat pientä kättäs.

Katso, kaikki on hyvin.

Syksyn tuuli tuutii

silmulapsia uneen.

Keväällä riemullista

on herätä aurinkoon.

Hymyilet, uinahdat jälleen.

1935.

Lähde: Vala, Katri 1942: Pesäpuu palaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.