Tuoll’ yksin pohjan honka –

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuoll’ yksin pohjan honka –

Kirjoittanut Heinrich Heine


Tuoll’ yksin Pohjan honka
on kankaalla, nuivapää.
Se nukkuu, valkovaippaan
sen peittää hanki ja jää.
Se uneksuu palmupuusta,
Itämailla mi kaukana on,
mi vaiti ja yksin nääntyy
ikipaahteessa aavikon.


Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.