Siirry sisältöön

Tuomarin viran painosta

Wikiaineistosta
Tuomarin viran painosta

Kirjoittanut Pentti Lyytinen


Olis mielessä minulla,
Ajatuksissa asuupi
Aivan Arvonen asia,
Pantava paperin päällen.
Waan on epäillys evässä
pelko vielä peitteheenä,
ehken oikeheen osanne,
Tehä virttä viisahista.
Wanhus ompi vallan päällä,
Yksinkertaisuus ylinnä,
Nepä pettää pienen Pentin,
Lyöpi Lyytisen Lymyhyn.
Sanon Kumminkin Sanani,
ehkä yksinkertaisimman,
Wirka ompi Sangen Suuri,
Paljon painosta oleva,
Siinä Taito taritahan,
Siinä ymmärrys yläinen.
että tehtä Tuomijoita,
Suuren Jumalan Sijassa
Kahteleppas Kaikin puolin
Lajin Kaaret Kannallensa
Jos on viljaakin virassa,
niinon Kuormaakin Kojussa,
Harmiakin hartijoilla.
Se Se Suurentaa Suruva
Tuopi Tuskan Tuomarillen,
Koska veli veljejänsä,
Tuopi Tuomarin etenen
että Saisi Sakon Suuren,
Jolla vihans viihyttäsi.
hyi häpeetä hänellen,
että veli veljejänsä,
nylkisi aivan alasti,
Se on Järin Järjetöintä.
Näitä näkemän pitääpi
Toisinansa Tuomarinkin,
Tuskissansa Tutkiakkin,
Tuskissansa Tuomitakkin.
Ja Kuin Siitten Saavat Sakon,
Suuren toinen toisellensa,
Sillä Siitten nauretahan,
Iloissansa ilkiästi,
ei ou Kuulttu Kummempata
Rautalammin rannikoilta,
Tähän Saakka Sattuneena
enkä toiste toivokkana.
Toiste Toivotaan Totella!
Iloisempia iloja,
Veljeksistä veisattavan,
Sovinnoista Soitettavan!
Siviä Sovinnon poski,
Joka Kaikki Kaunistaapi,
Peittelee pienet viatkin,
Riijat ratkasee rajoilta.
Se ois Kelpo Kestinkimme
Kuin Soisi Sovinnon Kellot,
Rauhan Kellot raikusivat,
Kaikistakin Kartanoista.
Jossa Sovinto Sulonen
oisi veljesten välillä,
Siinä Koittasi Koreesti
Aina onnen Aamu rusko
Sekä Korkeitten Kotona,
että majassa matalan.
Silloin tulis Tuomaritkin,
Iloissansa istuimellen,
Josei olis Joutavia,
Juttuja Juteltavia.


Lähde: Lyytinen, Pentti ja Anna Reetta Korhonen 1961: Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja. Toimittanut Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi.