Tuonelassa käynti
| Tuonelassa käynti Suomalainen kansanruno |
- Päivölä pitoja laati,
- Sariola juominkeja,
- Vaan ei tullunna väkeä.
- Niin sanoi olut punainen:
- "Kun ei tulle juojoani,
- Juojoani, syöjeäni,
- Potkin poikki vanteheni,
- Ulos pohjani porotan."
- Etsittihin laulajata,
- Laulajata, soittajata
- Noihin Päivölän pitoihin,
- Sariolan juominkeihin.
- Tuli hauki laulajaksi
- Noihin Päivölän pitoihin,
- Sariolan juominkeihin.
- Ei hauissa laulajata,
- Kuonasuussa kukkujata:
- Hauin hampahat hajalla.
- Tuli lohi laulajaksi
- Noihin Päivölän pitoihin,
- Sariolan juominkeihin.
- Ei lohessa laulajata,
- Kuonasuussa kukkujata:
- Lohen leuat longallansa.
- Tuli vanha Väinämöinen
- Lailliseksi laulajaksi,
- Kutsutuksi kukkujaksi
- Noihin Päivölän pitoihin,
- Sariolan juominkeihin.
- Sillon vanha Väinämöinen
- Heti otteli oloista,
- Sitten lauluillen rupeikse,
- Virren töillen työnteleikse;
- Laulo päivän, laulo toisen,
- Kohta kolmatta rupesi.
- Niin päivänä kolmantena
- Rikkoutu reki runolta,
- Jalas taittu laulajalta
- Alta vanhan Väinämöisen
- Noissa Päivölän pioissa,
- Sariolan juomingeissa.
- Siitä vanha Väinämöinen
- Kysytteli, lausutteli:
- "Oisko tässä nuorisossa,
- Nuorisossa, pienisössä,
- Eli suuressa suvussa,
- Isossa isän alossa
- Käyä Tuonelta oroa,
- Manalalta vääntiötä
- Rejen uuen laatiani,
- Ratsua rakentoani?"
- Kaikkipa kansa vastattihin:
- "Ei ole tässä nuorisossa,
- Nuorisossa, pienisössä,
- Eli suuressa suvussa,
- Isossa isän alossa
- Käyä Tuonelta oroa,
- Manalalta vääntiötä
- Rejen uuen laatiasi,
- Ratsua rakentoasi."
- Itse vanha Väinämöinen
- Läksi Tuonelta oroa,
- Manalalta vääntiötä
- Rejen uuen laatiansa,
- Ratsua rakentoansa.
- Astua taputteloopi
- Tuolle Tuonelan jovelle,
- Manalammin mantrehelle,
- Johon puut tyvin putovi,
- Heinät latvoin lankiavi.
- Niin huhuta huijahutti:
- "Tuos venehtä, Tuonen tytti,
- Laivoa, Manalan lapsi,
- Joven poikki päästäkseni,
- Yli salmen saa'akseni!"
- Tuonen tyttäret toruvi,
- Kalman neiot kantelovi:
- "Veneh täältä tuotanehe,
- Kuni syy sanottanehe:
- Mi on sun Manalle saanut,
- Mi on tuonut Tuonelahan?"
- Virkkipä vanha Väinämöinen:
- "Vesi mun Manalle saanut,
- Vesi tuonut Tuonelahan."
- Tuonen tyttäret toruvi,
- Kalman neiot kantelovi:
- "Tuosta tunnen kielastajan!
- Kun vesi Manalle toisi,
- Vesin vaattehet valuisi,
- Lainehin lapahteleisi."
- Virkkipä vanha Väinämöinen:
- "Rauta mun Manalle saanut,
- Rauta tuonut Tuonelahan."
- Tuonen tyttäret toruvi,
- Kalman neiot kantelovi:
- "Tuosta tunnen kielastajan!
- Kun rauta Manalle toisi,
- Verin vaattehet valuisi,
- Hurmehin hurahteleisi."
- Virkkipä vanha Väinämöinen:
- "Tuli mun Manalle saanut,
- Tuli tuonut Tuonelahan."
- Tuonen tyttäret toruvi,
- Kalman neiot kantelovi:
- "Tuosta tunnen kielastajan!
- Kun tuli Manalle toisi,
- Syet suustasi tulisi,
- Kekälehet kielen alta."
- Virkkipä vanha Väinämöinen:
- "Tuoni mun Manalle saanut,
- Tuoni tuonut Tuonelahan."
- Tuonen tyttäret toruvi,
- Kalman neiot kantelovi:
- "Tuosta tunnen kielastajan!
- Kun Tuoni manalle toisi,
- Tuoni suusta tupruaisi,
- Vaski leuoille valuisi.
- Virkkipä vanha Väinämöinen:
- "Tokipa sanon to'etki,
- Jos vähän valehtelinki:
- Olin Päivölän pioissa,
- Sariolan juomingeissa
- Parahana laulajana,
- Tietävimpänä runona.
- Lauloin päivän, lauloin toisen,
- Kohta kolmatta rupesin:
- Niin päivänä kolmantena
- Rikkoutu reki runolta,
- Jalas taittu laulajalta
- Alta vanhan Väinämöisen
- Noissa Päivölän pioissa,
- Sariolan juomingeissa.
- Läksin Tuonelta oroa,
- Manalalta vääntiötä
- Rejen uuen laatiani,
- Ratsua rakentoani.
- Tuos venehtä, Tuonen tytti,
- Laivoa, Manalan lapsi,
- Jo'en poikki päästäkseni,
- Yli salmen saa'akseni!"
- Toi venehtä Tuonen tytti,
- Laivoa Manalan lapsi:
- Jo'en poikki päästelevi,
- Yli salmen saattelevi.
- Syötti miehen, juotti miehen,
- Pani maata matkamiehen
- Tuonen taljavuotehelle:
- Siinä mies makaelevi,
- Uros unta ottelevi,
- Mies makasi, vaate valvo.
- Tuonen tyttö rautasormi,
- Rautasormi, rautanäppi
- Rautarihman ketreäli,
- Vaskilankoja valeli:
- Kutoi niistä kultanuotan.
- Tuonen poika rautasormi,
- Rautasormi, rautanäppi
- Veti suuren kultanuotan
- Poikki Tuonelan jo'esta,
- Sekä pitkin, jotta poikki
- Manalan alantehesta,
- Ettei pääsis' Väinämöinen,
- Selviäis' Umentolainen
- Tuolta Tuonelan ko'ista,
- Manalan ikimajasta.
- Sillon vanha Väinämöinen
- Jo näki tuhon tulevan,
- Hätäpäivän päälle saavan.
- Tohti toisiksi ruveta,
- Ruohti muiksi muutellata:
- Mato rautasna matona,
- Kulki kyisnä käärmehenä
- Poikki Tuonelan jo'esta,
- Läpi Tuonen verkkoloista.
- Sanoi tuolta tultuansa
- Nuorisolle nousevalle,
- Kansalle ylenevälle:
- "Elköhöt pojat nykyset,
- Elköhöt esieläjät,
- Elköhöt takasetkana
- Läkkö Tuonelta oroa,
- Manalalta vääntiötä
- Rejen uuen laatiansa,
- Ratsua rakentoansa!
- Äijä sinne männehiä,
- Ei paljo palannehia,
- Vähä tuolta tullehia
- Tuolta Tuonelan ko'ista,
- Manalan ikimajasta."
- Silloin soitti Väinämöinen,
- Sekä soitti, jotta laulo
- Kuulla noista kultasista,
- Tietä mielitehtosista
- Nuorisolle nousevalle,
- Kansalle ylenevälle.