Siirry sisältöön

Tuulten tuudittama (1877)

Wikiaineistosta
Tuulten tuudittama.

Kirjoittanut F. F. Brummer


Vilja-pellon pyörtäneellä
Rehoitteli ruusunen,
Kesäpäivän heltehellä
Loistelihe kaunonen.
Monta tuulta tuuditteli
Ruusuiseni kukkia,
Monet perhot muiskutteli
Pienokaisen poskia.
Syksy saapui; ruususelta
Loiston, julma, ryösteli.
Tuulet tuntui kolkommilta,
Ohi perhot rienteli.
”Väisteletkö ruusu raiskaa,
Hyljäätkö sa omasi?”
Ruusu lausuu. Perho kuiskaa:
”Pistävät on okasi.”
”Kiittämätöin!” ruusu huokaa,
”Kesäpäivän lempinyt
Etpä huomannut sa okaa,
Ei se silloin pistänyt.”

–r–r. [F. F. Brummer]


Lähde: Keski-Suomi 21.7.1877.