Tuutulaulu sydämelleni (Avellan)
| Tuutulaulu sydämelleni. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Nuku, syömeni tuskainen!
- Riemut, murhehet unhoita;
- Toivot rauhaas älkööt viekö,
- Unet älköhöt hoivaas.
- Miksi katselet päivään päin?
- Mitäs oottelet vieläkin?
- Haavoihinko ärtyneisin
- Kukan virvottavaisen?
- Silmäs sulkeos, kurjainen;
- Päivän ruusut jo koittelit;
- Unen eedenissä sulle
- Lääke-yrtti vaan kasvaa.
- Nuku liljasen unta, jon
- Syksyn tuulonen taittelee;
- Nuku hirven unta, joka
- Nuolten iskuhun vaipuu.
- Miksi itkisit entuuttas?
- Miksi kaipaisit riemujas?
- Kerran täytyy kevään kuolla,
- Ilon puuttua kerran.
- Kevätpäiväs oil sullakin;
- Entä, ettei se kestänyt!
- Oi, sen leimua äl’ etsi
- Talven varjojen kesken.
- Muisteletkos sa autuuttas?
- Lehto loisteli, lintunen
- Lauloi, temppelinä sulla
- Kumpu tuoksuva oli.
- Siellä muistatko helmasen?
- Syömen vastahas kiitävän?
- Muistatkos sa suukkosrikkaan
- Huulen taintuvat valat?
- Silmä silmään kun katseli,
- Tunto tuntohon kangasti,
- Aika silloin valvoella,
- Nyt vaan kietoa unta.
- Nuku, syömeni tuskainen!
- Riemut, murhehet unhoita;
- Toivot rauhaas älkööt viekö,
- Unet älköhöt hoivaas.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.