Tuutulaulu sydämelleni (Forsman)
| Tuutulaulu sydämelleni. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Uinu, syömmeni rauhaton,
- Riemut unhota, murheet maan!
- Toiveet ei saa rauhaas sortaa,
- Untas ei unihaamut!
- Päivää vieläkö katsellet?
- Minkäs siltä sä varronnet?
- Haavoillenko polttaville
- Kukkaa vilvottavaista?
- Silmäs luo, sydän kurja, kiin’!
- Päivän ruusuja kyllin näit;
- Unten öinen maa vain kasvaa
- Lääkeyrttiä sulle.
- Niinkuin lilja sa uinu pois,
- Jonka taitteli syksyn sää;
- Niinkuin nuolten alle kauris
- Vertaan vuotaen untuu!
- Miksi itkisit entuuttas,
- Muistain, ett’ olit autuas?
- Kerran täytyy kevään laata,
- Riemun riutua kerran!
- Kevätpäiväsi siekin näit;
- Ainaiseksiko luulit tuon?
- Ellös talven varjoist’ etsi
- Armaan leimua enää!
- Onnen hetkiä muistellet:
- Lintuin lauluja lehto soi,
- Kunnas lempi-templinämme
- Kaunis kukkia tuoksui.
- Muistatkos: syli sulki sun?
- Muistatkos: sydän etsi sua?
- Muistat: muiskuhuulillamme
- Hiljakseen valat untui?
- Silmäs kun näki silmähäin,
- Tunne vastasi tunteesen,
- Silloin valvonnan ol’ aika;
- Luokoon nyt uni unheen!
- Uinu, syömmeni rauhaton,
- Riemut unhota, murheet maan!
- Toiveet ei saa rauhaas sortaa,
- Untas ei unihaamut.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.