Työn laulu

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Työn laulu

Kirjoittanut Mikael Rutanen


Joka suunnalla Neuvosto-Karjalan,
maan, sorrannasta vapahan,
soi uusi laulu. Sävel sen
on selvä, puhdassointuinen.
Karun korven peittoon painuu mies
saha, kirves käissä. Rinnan lies
työinnosta lämmin, raikas on,
kun ryhtyy puitten kaatohon.
Savu nousee piipuista tehtaiden,
jyly, jyske käy työpajojen.
Teräsmoukari nousee, laskee, lyö,
väen köyhän onnea laulaa työ.
Sen sävel soi vuorilla, laaksoissa,
sen sävel soi soilla ja pelloilla.
Missä tyynet on tai läikkyvät veet,
soi laulun mahtavat säveleet.
Ryskää, jyskää
kankailla Karjalan.
Sihisevät sahat,
iskevät kirveet.
Kaatuvat jymisten
solakat männyt;
luisuvat järvien,
jokien uomaa
Karjalan sahojen
sirkkeliteriin,
laudoiksi, lankuiksi
leikattavaksi.
Onneksi Karjalan
työn tasavallan.
Kohua, tohua
pelloilla, soilla,
järvillä, vuorilla.
Iskevät, iskevät
vasarat naulaan.
Veistävät parruja
terävät kirveet.
Kaupungeita
ja tehtaita nousee.
– Kiire, kiire,
kuumeinen kiire,
vinkuvat pyörillä
kiitävät hihnat.
– Kiire, kiire,
toistavat rattaat
tehdaspajojen
jymyssä, jylyssä.
– Nousevi Karjalan
köyhien onni
sosialismia luovasta työstä.

1931


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.