Siirry sisältöön

Työn laulu (Ahmala)

Wikiaineistosta
Työn laulu

Kirjoittanut Kössi Ahmala


Se on työ, se on työ,
se on ponnistus vaan,
joka elämää ylläpitää!
Se on aurojen ankara liikunta,
joka saa että pellot itää.
Mitä muu, mitä muu?
Unet kauneimmatkaan,
jotka tahtovat taivaan uksiin.
Nehän riitä ei edes pienempiin
maan vuottavan velvoituksiin.
Elo tää, elo tää,
kaikki kaikessa se.
Elä aikas ja muutu maaksi.
Mihin kaatunet mies työtarmoinen vaan,
alat raivatut jää sun taaksi.
Se on se, se on se,
tieto taivaasi sun:
työntemppelin korkeni holvi
joka vaivasta, jonka päivänäs näit
ja kanssasi sun sukupolvi.
Hyvä sun, hyvä sun
käydä manalle, mies,
työpäivää kun takanas monta.
Työntekijä jäätkin jos unheeseen,
työ, työ – se on kuolematonta.
Elät siin’, elät siin’
läpi aikojen sa.
Joko kirvestä käytit, kuokkaa
tahi ansios aloilla hengen lie –
ain edustit työnteon luokkaa.
Siksi pois, siksi pois
iäks toivottomuus!
Työn merkkien käymmehän alla.
Punalippumme liehuva kerran on
yli kaikkien, korkeimmalla.
Se on työ, se on työ,
se on ponnistus vaan,
joka elämää ylläpitää.
Se on aurojen ankara liikunta,
joka saa että kylvöt itää.

1913.


Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.