Uneni
| Uneni. Kirjoittanut F. F. Brummer |
- Ma armaani
- Näin luonani
- Tuon nuorna kuolleen kultani.
- Kuink’ oilkaan rintain riemuinen
- Ja kultain hymy herttainen!
- Ma valvahdin
- Ja huoahdin:
- Oi, untako taas hourahdin!
- Niin oil se vaan. Voi milloinka
- Nää ilveet loppuu? Kulloinka?
- Valheita vaan
- Tuo tullessaan
- Yön enkelkin jo helmassaan.
- Nää kuvastelmat onnesta
- On pilkkaa onnettomasta.
- Taas uinahdin,
- Kaikk’ unohdin,
- Mut kultain haahmun huomahdin.
- Se autuaasti hymyillen
- Näin lausui poijes liidellen:
- ”Oi päällä maan
- Ei konsanaan
- Saa elo täyttä onneaan,
- Mut riennä, sulho, Luojan luo.
- Hän mielellesi rauhan suo.”
Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1882: Runoelmia. II. Jyväskylä.