Uni (Sarkia)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uni

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Yön unten karkelossa autuaiden,
kas, kohotteli palmut pilareitaan.
Niin saavuit luokseni, oi tytär keitaan
ja valtiatar kuumain erämaiden.
Kuun valoon liekehtivät silmäs aukes.
Mun huumas suusi nuoruus, hiustes kevät
Kuin auringossa yrtit värisevät,
niin olemukseni sun syliis raukes.
Ah siitä yöstä annan päivää sata!
Vei unelmani rohkeimman se kukkaan.
Sain painaa pääni välkehtivään tukkaan
ja hyväillä sun kaulaas ruskeata.
Niin unessa sai täyttymyksen uni,
yön syleilyssä kukki huumaavana
se päivin harmain uneksittu sana,
jot’ ikänään ei lausu Kaivattuni.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.