Usvan alla

Usvan alla. Kirjoittanut Kasperi Tanttu

Kaksitoista kertaa kumeasti

tornikellon ääni yöhön kaikaa,

yksinvaeltajan askeleista

katukivet kapsahdellen raikaa.

Öinen usva lepää kattoin yllä

niinkuin valkovaippa sairasvuoteen,

alla usva-unnun lehahtelee

leppoisasti lauha tuuli luoteen.

Kalpeana katsoo täysikuu

läpi harmahtavan huurahunnun;

on kuin tuntis yksinvaeltajan

öisen kaihon, raskaan tuonen-tunnun.

Astun hiljaa öistä katuani,

katukivet astunnastain kaikaa.

Vieläköhän saanen astuskella

usvan alla monta ajast’aikaa?

1910.

Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.