Utelu

Utelu. Kirjoittanut Heinrich Heine

Suomentanut Oskar Uotila.

Meren, öisen ja aution, rannalla

Seisoo nuorukainen mies,

Sydän suruja täys, pää epäilyksiä,

Ja valjuin huulin hän utelee aalloilta:

«Oi arvatkaa mulle elämän arvoitus,

Tuskikas, ikivanha arvoitus,

Jota mietiskellyt on moni pää,

Hieroglyfimyssyinen pää,

Turbaninen ja mustabarettinen pää,

Perukipää sekä tuhannet muut

Kurjat, hikoilevat ihmispäät –

Sanokaa mulle, mikä on ihminen?

Mist’ on hän tullut? Minne hän matkaa?

Ken asuvi tähdissä ylhäällä tuolla?»

Mut aallot möyrivät ikuista möyryään,

Tuul’ yhäti riehuu, pilvet lentää,

Välinpidotta, kylmästi tuikkivat tähdet,

Ja houkkio vuottaa vastuuta.

Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset. II. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.