Siirry sisältöön

Uuden vuoden ajatuksia

Wikiaineistosta
Uuden vuoden ajatuksia.

Kirjoittanut anonyymi


Hyvää uutta vuotta, onnea ja menestystä toivotamme lukioillemme tällä nyt taas alkaneella uudella vuodella. Näin vanhan vuoden lopulla ja uuden alkaissa on terveellistä muistella kuluneen ajan menoa, sen pyrkimistä, toimia ja hankkeita, mitä nyt poikenneen vuoden alussa tarkoitimme, mitä toivotuksia meillä silloin oli, kuinka nämät toivotuksemme ja ahkeroimisemme ovat toteen käyneet, vai ovatko peräti toisin kääntyneet ja vastoin mieltämme muuttuneet. Niinkuin yksinäiselle ihmiselle on hyödyllistä katsella ja tutkia menneitä aikojansa, niistä oikasta entisiä harhauksia ja erhetyksiänsä sekä kokea parempaan päin pyrkiä ja jättää pois kaikki haitalliset esteet, niin on myös koko kansakunnalle tarpeellista tietää, onko se pyrkimisissänsä rientänyt eteenpäin taikka mennyt takaperin juoksuansa. Sillä koko kansakunnan elämällä niinkuin yksinäisenkin ei ole seisausta, vaan se läikkyy kuin vesi kaukalossa, ellei eteenpäin niin takasin. Onko Suomen kansa tänä kuluneena vuonna kulkenut eteenpäin, vai onko se kääntynyt takasin entiseen huonoutensa ja taitamattomuuteensa? Usioita todistuksia taitaisiin tuoda esiin että Suomenki kansa sekä hengellisissä että maallisissa pyrkimisissänsä on tällä ajalla astunut kumminki vähäisen askeleen eteenpäin. Mutta tämä kulunut aika on nyt historian omana ja sen tuomion alaisena ja siis tulevaisten tutkittavana, ja sen vuoksi myöski liian varhaista taitaaksemme siitä langettaa oikiaa tuomiota. Suomalaisuuden ja suomen kielen edistymisen asiasta emme kuitenkaan taida olla lausumatta. Suomen kansallisuudesta on vuoden kuluessa ruotsinkielisissä sanomissa paljo väitelty; varsinkin on ”Paperilyhty” ollut olevanansa suuri tiedeniekka tässä asiassa. Se on tahtonut väittää ettei kansallisuuteen kuulu kansan kieli, vaan ainoastaan yhtäläinen mieli ja yhtäläiset tunnot ja mitä kaikkia se siihen luettelee kuuluvan paitsi kieltä. Suomen kansallisuuteen ei siis kuuluisi Suomen kieli, vaan sen kielenä voisi olla ruotsi taikka joku muukin kieli. Jokainen näkee ja ymmärtää kuinka väärällä tiellä hän siinä on. Mutta tästä emme juuri aikoneetkaan puhua, tahdomme vaan sanoa että suomalaisuuden harrastukset sekä suomen kielen edistyminen tästä huolimatta on nytki kuluneelta vuodella ollut eteenpäin rientämässä. Kaikki suomalaiset sanomalehdet tulevat tänä vuonna kuin menneenäki ja vielä yksi lisääki. Omasta puolestamme saamme sanoa että viimeis vuonna ja varsinki sen loppupuolella on näihinki sanomiin lähetetty enemmän tietoja ja kuulumisia maakunnista kuin ennen. Se ehkä todistaa suurempaa lukuhalua ja kirjoitushalua kansassa. Tässä tahdomme myös julkisesti kiittää kaikkia maamiehiä, jotka lähetyksillänsä ovat muistaneet lehteämme, ja kehotamme heitä ja muitaki vielä tulevinakin aikoina hyväntahtoisesti lähettämään kuulumisia kulmakunniltansa lehteemme. Omaa hyötyä heillä siitä myöskin on, sillä asiat julkisuuteen annettuna tulevat tutkituiksi ja katselluiksi usiammalta kohden ja siten myöskin parempaan päin käännetyiksi. Se vaan näissä ilmi-antamassa on muistoon pantava että kiintiästi pidetään kiini totuudesta eikä valheita sanomiin lähetetä. Ompa niitä kyllä tosia asioja kuin seurakunnissa tapahtuu, joista sopii sanomissakin mainita, hyviä tapauksia ja hankkeita muille esimerkiksi, pahoja karttamiseksi.


Lähde: Sanomia Turusta 5.1.1860.