Uuden vuoden yönä

Uuden vuoden yönä. Kirjoittanut Katri Vala

Kuuntelen hiljaista suhinaa,

ihmissydämien sykähtelyä

maailman kaikilta ääriltä.

Näen ajan virran vierivän

rikoksista ja tuskasta

mustana ja punaisena

yli maailman.

Näen epätoivoiset kärsijät sen rannalla

katsellen sen kulkua,

näen toivon väkevän kukan

yhä uudelleen puhkeavan,

yhä uudelleen kuihtuvan.

Tänä yönä se puhkeaa taas!

Ajan virta, mitä tuot meille?

Keinuuko laineillasi musta pursi,

elämän tuhooja, rosvolaiva,

vai elämän valoisa venhe

rohkeain, lämpimäin sydänten ohjaama,

taakkojen kirvoittaja,

hädästä vapahtava?

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.