Uupunut
| Uupunut Kirjoittanut Kaarlo Sarkia |
- Jos kuumeisen päänsä peittää
- sais johonkin viileään,
- elon huolen ja tuskan heittää
- ja päästä lepäämään!
- En mitään, mitään tiedä,
- olen kulkija pimeän maan.
- En taakkaani jaksa viedä
- päin maalia vaaksaakaan.
- Ja on pimennyt viimeinen tähti,
- valo kallis sammunut pois,
- opas ainut kun luotani lähti –
- sitä koskaan en uskonut ois.
Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.