Uusi koti

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusi koti.

Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio


Ompa oiva koti meillä,
Onhan, kunnon veikkoset.
Nytpä kelpaa opin teillä
Samoilla. Ei uupuneet
Olla saa, mut’ lailla huiman
Alkuun panna juoksun tuiman.
Oi, kuin onki kaunis, jalo,
Kuinka kauas loistava
Harjun rintehellä talo! –
Se on surut poistava,
Joita saamme joskus maistaa,
Kun ei onnen päivä paista.
Moiset hetket kaihomielen
Heittäkäämme unholaan!
Vangitsee ne suun ja kielen.
Pyrkikäämme ainiaan
Olla onnen lapset oivat,
Kosk’ on meillä kunnon hoivat!
Oi, kuin muistuu Suomen kansa
Rakkahalta mielehen!
Sehän antoi tavaransa.
Saakka henkeen, verehen
Puoltakaamme kunniaansa,
Kohotellen mainettansa!
Maita raastaa myrsky suuri,
Kansa etsii varjoa,
Silloin meill’ on kivimuuri
Suojana ja – Jumala.
Ken nyt pelkäis, houkka oisi,
Kun ei noihin luottaa voisi.
Tuokin toistaa: Kansa Suomen
Jättää öisen vuotehen.
Kello soinut, tullut huomen,
Miehet rientää pellollen.
Huone kaunistelkaa, naiset,
Kohta saatte kampiaiset!
Suomen kansaa muistaissamme,
Yli muita tuntoon lyö
Nimi oivan johtajamme,
Jonk’ ol’ suurin vaiva, työ.
Palkitkoon häll’ Taivaan Luoja,
Kaiken hyvän lahjan tuoja!


Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.