Vähät soiteltavat
| Vähät soiteltavat. Kirjoittanut Frans Jakob Chydenius |
- Soitan, soitan soittoani,
- Kantelettani kaputan.
- Ei ole’ soiteltavani,
- Suuria saneltavani.
- Mitäs soitti Väinämöinen,
- Lauloi laatu sankarien,
- Kuinpa karhukin kavahti,
- Tanssihin väkevä taipu;
- Kun itsekin kyyneleitä
- Vanha vuodatti ilosta?
- Sotako sulatti rinnan,
- Taikko tappelu verinen?
- Ei suone’ sota iloa,
- Tappo mieltä taidollista.
- Soitan, soitan soittoani,
- Kantelettani kaputan;
- Vaikka soitan varpusesta,
- Laulan leivosen elosta:
- Puut ovat pienetkin hyviä,
- Ja paraita paikassansa’.
– sk –
Lähde: Suomettaren vuosikerta 1847, 23. marraskuuta s. 1. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 22.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomettaren vuosikerta 1847. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/smtr/smtr1847_rdf.xml.