Väliaikainen asetus sotasensuurista
1914
29 elokuuta (11 syyskuuta).
Katsottuamme tarpeelliseksi, että armeijan yleisen tai osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen ei painotuotteiden, posti- ja sähkölennätintietojen sekä julkisissa kokouksissa pidettävien puheiden ja esitelmäin kautta julkaista ja levitetä tietoja, jotka voivat vahingoittaa valtakunnan sotilasetuja ja hyväksyttyämme M e i l l e esitetyn, tätä asiaa koskevan Ministerineuvoston erityisen pöytäkirjan, käskemme M e Valtakunnan Perustuslakien (vuoden 1906 pain.) 87 artiklan nojalla seuraavaa:
I. Saattamaan voimaan M e i d ä n vahvistamamme, väliaikaista sotasensuuria koskeva asetus.
II. Oikeuttamaan Sisäasiain ministerin, noudattaen Ministerineuvoston ohjesäännössä määrättyä järjestystä, kieltämään liikekannallepanon julistamisen jälkeen ja sodan aikana sellaisten tietojen ilmoittaminen julkisissa kokouksissa pidettävissä puheissa ja esitelmissä, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia.
III. Oikeuttamaan Ylipäällikön tai yksityisen armeijan Päällikön, jos se on sodankäynnin menestykselle välttämätöntä, kieltämään omalla valtuudellaan määrätyksi ajaksi hänen valtansa alaisella alueella kokoukset, mitä ne lienevätkin, sekä lakkauttamaan aikakausjulkaisut ynnä myöskin postilähetysten ja sähkösanomain välittämisen.
IV. Täydentämään rikos- ja ojennusrangaistuksia koskevaa lakia (Lakikok., nid. XV, v:n 1885 pain.) artikloilla 2752 ja 10124, jotka kuuluvat seuraavasti:
Art. 2752. Joka liikekannallepanon julistamisen jälkeen tai sodan aikana tekee itsensä syypääksi sellaisten tietojen julkituomiseen puheessa tai esitelmässä sekä myöskin niiden levittämiseen painotuotteiden kautta, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia, rikkoen siten niiden julkaisemisesta säädetyssä järjestyksessä annettua kieltoa, langetetaan:
vankeusrangaistukseen kahdesta kahdeksaan kuukauteen.
Samaan rangaistukseen langetetaan myöskin se, joka liikekannallepanon julistamisen jälkeen tai sodan aikana pitämässään julkisessa puheessa tai esitelmässä tai sanottuna aikana julaistavissa painotuotteissa tekee itsensä syypääksi kiihoitukseen sodan lopettamisen puolesta.
Art 10124. Joka liikekannallepanon julistamisen jälkeen tai sodan aikana tekee itsensä syypääksi siihen, että hän ei sotasensuurilaitoksille jätä säädettyä kappalemäärää aikakaus- tai muuta julkaisua, langetetaan:
sakkoihin viidestäkymenestä viiteensataan ruplaan.
V. Täydentämään rikosprosessin (Lakik., nid. XVI, os. 1, v:n 1912 jatk.) 12134 artiklan näin kuuluvalla muistutuksella:
Oikeudellinen syyte rikoksellisten tekojen johdosta, jotka liikekannallepanon julistamisen jälkeen tai sodan aikana on tehty painotuotteiden kautta ja jotka rangaistuksia koskevan lain 2752 ja 10124 artiklat edellyttävät, nostetaan myöskin sotasensuurilaitosten ilmoitusten nojalla.
Hallitsevan Senaatin tulee ryhtyä asianmukaisiin toimiin tämän täyttämiseksi.
Alkuperäiseen on H ä n e n K e i s a r i l l i n e n M a j e s t e e t t i n s a Korkeimman omakätisesti merkinnyt:
Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta 1914.
Varmentanut: Ministerineuvoston Puheenjohtaja,
Alkuperäiseen on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Korkeimman omakätisesti merkinnyt:
Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta 1914.
Varmentanut: Ministerineuvoston Puheenjohtaja,
1 artikla. Sotasensuuri on poikkeustoimenpide ja on sen tarkoituksena ehkäistä armeijan liikekannallepanon julistamisen jälkeen sekä myöskin sodan aikana sellaisten tietojen julkituominen ja levittäminen painotuotteiden, posti- ja sähkölennätintietojen ynnä julkisissa kokouksissa pidettävien puheiden ja esitelmäin kautta, jotka voivat vahingoittaa valtakunnan sotilasetuja.
2 artikla. Sotasensuurin tarkastuksen alaisia ovat: 1) kaikenlaatuiset painamalla valmistetut tuotteet, teräspiirrokset, piirustukset, valokuvat y.m., jotka ovat tarkoitetut julkisuuteen saatettaviksi; 2) postilähetykset ja sähkösanomat, ynnä 3) julkisissa kokouksissa pidettäviksi aijottujen puheiden tekstit ja selostukset niistä.
3 artikla. Ne 2 artiklassa mainitut painamalla valmistetut tuotteet y.m., postilähetykset, sähkösanomat sekä puheiden ja esitelmäin tekstit ynnä selostukset niistä, jotka ovat sotasensuurin tarkastuksen alaisia, otetaan tämän asetuksen nojalla takavarikkoon, kun ne sisältävät sellaisia tietoja, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia.
4 artikla. Sotasensuurista vapautettuja ovat:
- 1) Kaikki hallituksen julkaisut.
- 2) Kaikki akatemiain, yliopistojen ynnä kaikkien valtion ylempien oppilaitosten julkaisut.
- 3) Kaikki julkaisut vanhoilla klassillisilla kielillä ja käännökset näistä kielistä.
- 4) Kaikki ne julkaisut, jotka voimassa olevan painolainsäädännön mukaan ovat ennakkosensuurin alaisia, lukuun ottamatta tämän asetuksen 49 artiklassa mainittuja.
- 5) Ne postilähetykset ja sähkösanomat, joita lähettävät tai saavat: a) Keisarillisen Perheen Jäsenet; b) Ylipäälliköt tai yksityisten armeijain Päälliköt; c) kaikki hallituslaitokset ja virkamiehet näille laitoksille ja henkilöille hyväksyttyä sinettiä vastaan, sekä d) ulkovaltojen diplomaatti- ja konsuli-edustajat.
- 6) Ne julkiset puheet ja esitelmät, jotka pidetään virkatehtävien tai säätyarvovelvollisuuksien täyttämiseksi.
5 artikla. Jotta ulkovaltojen diplomaatti- ja konsuli-edustajain postilähetykset ja sähkösanomat voitaisiin vapauttaa sotasensuurista, ovat sanotut lähetykset ja sähkösanomat jätettävät posti- ja sähkölennätinlaitoksille varustettuina joillakin ulkonaisilla merkeillä, jotka osoittavat, että kyseessä oleva kirjeenvaihto kuuluu diplomaatti-edustajille.
6 artikla. Sotasensuuri saatetaan voimaan joko täydellisenä tai osittaisena.
Täydelliseen sotasensuuriin kuuluu: 1) niiden painamalla valmistettujen tuotteiden, teräspiirrosten, piirustusten, valokuvien y.m. ennakkotarkastus, jotka ovat tarkoitetut julkisuuteen saatettaviksi, ynnä myöskin julkisissa kokouksissa pidettävien puheiden ja esitelmäin tekstien sekä niiden seikkaperäisten selostusten ennakkotarkastus, sekä 2) niin hyvin kotimaisten kuin ulkomaisten postilähetysten ja sähkösanomain tarkastaminen sekä takavarikkoon ottaminen, noudattamatta niitä määräyksiä, jotka ovat rikosprosessiasetuksen 3681 artiklassa tästä säädetyt.
Osittainen sotasensuuri käsittää ulkomaisten postilähetysten ja sähkösanomain tarkastuksen ynnä takavarikkoon ottamisen sekä myöskin, sotilaspiirien ylipäälliköiden määräyksestä, yksityisissä tapauksissa kotimaisten postilähetysten ja sähkösanomain tarkastamisen ynnä takavarikkoon ottamisen, noudattamatta niitä määräyksiä, jotka ovat rikosprosessiasetuksen 3681 artiklassa tästä säädetyt.
7 artikla. Täydellinen sotasensuuri voidaan saattaa voimaan ainoastaan sotatoimien näyttämöllä. Muilla seuduilla voidaan saattaa voimaan ainoastaan osittainen sotasensuuri.
8 artikla. Sotasensuuri (6 art.) saatetaan voimaan joko liikekannalle panon julistamisen jälkeen tai sotatoimien alettua Armollisesti vahvistetulla Ministerineuvoston päätöksellä Sotaministerin ja Meriministerin yhteisestä esityksestä.
Sodan aikana oikeutetaan Ylipäällikkö tai yksityisen armeijan Päällikkö alaisillaan paikkakunnilla ryhtymään tähän toimenpiteeseen omalla valtuudellaan.
9 artikla. Armollisesti vahvistetussa Ministerineuvoston päätöksessä ja Ylipäällikön tai yksityisen armeijan Päällikön määräyksessä sotasensuurin voimaan saattamisesta on tarkalleen määrättävä ne paikkakunnat, joihin täydellinen sotasensuuri (6 art. 2 mom.) ulottuu.
10 artikla. Sotasensuuri lakkaa olemasta voimassa samassa järjestyksessä kuin se on säädetty (8 art.), kun armeija on asetettu rauhan kannalle tai sota on päättynyt.
11 artikla. Sotaministeri on Sisäasiain ministerin ja Meriministerin kanssa siitä sovittuaan oikeutettu julkaisemaan seikkaperäiset määräykset tämän asetuksen soveltamisesta.
Sotatoimien näyttämöllä tämä oikeus kuuluu Ylipäällikölle tai yksityisen armeijan Päällikölle alaistensa alueiden suhteen.
12 artikla. Sotasensuurin voimaan saattaminen ei vapauta asianomaisia laitoksia ja viranomaisia täyttämästä voimassa olevien asetusten heille säätämiä velvollisuuksia painotuotteiden, postilähetysten sekä sähkösanomain ynnä myöskin julkisten kokousten valvomiseen nähden.
13 artikla. Niillä paikkakunnilla, jotka eivät kuulu sotatoimien näyttämön piiriin, toimivat seuraavat sotasensuurilaitokset: 1) ylisotasensuurikomitea; 2) paikalliset sotasensuurikomiteat, sekä 3) sotasensorit.
14 artikla. Sotatoimien näyttämöllä hoitavat sotasensuuriasioita Ylipäälliköiden, armeijain, laivaston ja sotatoimien näyttämöön kuuluvien sotilaspiirien esikunnat, kukin Ylipäälliköiden tai yksityisten armeijain Päälliköiden ohjeiden mukaan.
15 artikla. Ylisotasensuurikomitea toimii Yleisesikunnan Ylihallituksen yhteydessä.
16 artikla. Ylisotasensuurikomitean muodostavat: puheenjohtaja, jäsenet, - joista Sota-, Meri-, Oikeus- ja Ulkoasiain ministeriöistä yksi kustakin sekä kolme Sisäasiain ministeriöstä (Painoasiain Ylihallituksesta, Posti- ja sähkölennätinlaitosten Ylihallituksesta sekä Poliisidepartementista), - ynnä sihteeri, oheenliitetyn palkkaussäännön mukaan. Sen ohessa on tarpeen vaatiessa komitean puheenjohtajalla oikeus kutsua komitean istuntoihin muidenkin virkakuntain edustajia.
17 artikla. Ylisotasensuurikomitean puheenjohtajan ja Sotaministeriötä edustavan jäsenen nimittää Sotaministeri Yleisesikunnan Päällikön esityksestä. Muut komitean jäsenet nimittävät asianomaiset Ministerit. Komitean sihteerin nimittää Yleisesikunnan Päällikkö komitean puheenjohtajan esityksestä.
Puheenjohtaja ja Sotaministeriötä edustava jäsen ovat Yleisesikunnan Päällikön toimivallan alaisia.
18 artikla. Paikalliset sotasensuurikomiteat perustetaan sotilaspiiriesikuntain yhteyteen ja kuuluu niihin: puheenjohtaja, jäseninä - yksi maan- ja (tarpeen vaatiessa) yksi merisotalaitoksen edustaja sekä kolme Sisäasiain ministeriön edustajaa (painoasiainhoitoa valvovista paikallisista laitoksista, posti- ja sähkölennätinlaitoksesta sekä paikallisesta siviilihallinnosta), - ynnä sihteeri, oheenliitetyn palkkaussäännön mukaan.
Sitä paitsi on komitean puheenjohtajalla tarpeen vaatiessa oikeus kutsua komitean istuntoihin muidenkin virkakuntien edustajia, oikeuslaitosta lukuun ottamatta.
19 artikla. Paikallisen sotasensuurikomitean puheenjohtajan ja maasotalaitoksen edustajan siihen nimittää sotilaspiirin ylipäällikkö harkintansa mukaan. Muut komitean jäsenet valitsevat asianomaiset ministeriöt. Komitean sihteerin nimittää sotilaspiirin ylipäällikkö komitean puheenjohtajan esityksestä.
Puheenjohtaja ja sotaministeriötä edustava jäsen ovat piiriesikunnan päällikön alaisia.
20 artikla. Sotilaspäällystö uskoo yksissä neuvoin Painoasiain Ylihallituksen tai posti- ja sähkölennätinpiirin päällikön kanssa sotasensorin tehtävät paikallisille painoasiain hoitoa valvoville henkilöille tai paikallisten posti- ja sähkölennätinlaitosten virkailijoille.
Sitä paitsi voidaan tarpeen vaatiessa sotilaspiirin ylipäällikön toimesta määrätä myöskin vakinaisessa palveluksessa olevia upseereja hoitamaan sotasensorin tehtäviä posti- ja sähkölennätinlaitoksissa; samanlaisiin tehtäviin painotuotteiden valvomiseksi määrätään sotalaitoksen ynnä muiden virkakuntain virkamiehiä, oikeuslaitokseen kuuluvia lukuun ottamatta, yksissä neuvoin asianomaisten virkakuntain kanssa.
21 artikla. Sisäasiain ministerillä on oikeus: 1) määrätä, missä se tarpeelliseksi havaitaan, sotasensuuria varten painoasiakomiteain jäseniksi ja painoasiain tarkastajien tehtäviä hoitamaan virkamiehiä, joilla on vakinainen toimi tai jotka palvelevat Painoasiain Ylihallituksessa ja sen alaisissa laitoksissa, sekä kutsua yksissä neuvoin asianomaisen esimiehistön kanssa palvelukseensa myöskin toisiin virkakuntiin kuuluvia henkilöitä, oikeuslaitokseen kuuluvia lukuun ottamatta; 2) samaa tarkoitusta varten lisätä niissä posti- ja sähkölennätinlaitokseen kuuluvissa laitoksissa, missä tarve vaatii, näissä laitoksissa voimassa olevaan palkkaussääntöön 1 luokan posti- ja sähkölennätinvirkamiehiä, ja 3) määrätä sanotuille viranomaisille (1 ja 2 momentit) erityinen palkkio heidän vaivoistaan tämän asetuksen 25 artiklan määräämässä järjestyksessä.
22 artikla. Sotasensorit ja heidän tehtäviään toimittavat henkilöt jäävät yleiseen palvelusjärjestykseen nähden välittömän esimiehistönsä alaisiksi, mutta suorittaessaan sotasensuuria koskevia tehtäviään on heidän noudatettava paikallisen sotilassensuurikomitean ohjeita.
23 artikla. Sotasensorien tehtäviä suorittavat henkilöt saavat, paitsi palkkaa vakinaisesta toimestaan, päivärahaa, jonka suuruuden sotilaspiirin ylipäällikkö määrää, kuitenkin korkeintaan 3 ruplaa vuorokaudessa.
24 artikla. Yli- tai paikallisten sotasensuurikomiteain puheenjohtajat kuin myöskin sotasensorit vapautetaan vakinaisista viroistaan siinä tapauksessa että on mahdotonta yhdistää näitä toimia heidän vakinaisiin virkoihinsa ja saavat saman palkan, jota he ovat viroissaan viimeksi nauttineet. Näin vapaiksijoutuneita virkoja (sotalaitoksessa hallinnollisia) ei täytetä, ennen kun sotasensuurin voimassaolo lakkaa, ja näitä toimia hoitavia henkilöitä pidetään virkaatekevinä ja saavat he näistä viroista palkan kuten avoimina olevista viroista.
25 artikla. Ne ylimääräiset määrärahat, jotka tarvitaan sotasensuurin toimeenpanosta sotanäyttämön ulkopuolella johtuvien menojen peittämiseksi, myönnetään asianomaisille virkakunnille Armollisesti vahvistettujen Ministerineuvoston päätösten nojalla.
26 artikla. Ylisotasensuurikomitean tehtäviin kuuluu:
- 1) Laatia ehdotuksia tämän asetuksen soveltamista koskevain tarkkojen määräysten muuttamiseksi ja täydentämiseksi (11 art.).
- 2) Selvitellä sotasensuuria koskevain määräyksien soveltamisesta johtuvat kysymykset.
- 3) Valvoa paikallisten sotasensuurikomiteain toimintaa.
- 4) Käsitellä paikallisten sotasensuurikomiteain toimenpiteistä tehtyjä valituksia sekä jättää omat niitä koskevat päätöksensä säädetyssä järjestyksessä Sotaministerin vahvistettaviksi.
27 artikla. Paikallisten sotasensuurikomiteain tehtäviin kuuluu:
- 1) Esittää tarpeen vaatiessa ylisotasensuurikomitean ratkaistaviksi sotasensuuriasetuksien soveltamista koskevat kysymykset.
- 2) Selvittää sotasensoreille sotasensuuria koskevain asetusten soveltamisesta johtuvia kysymyksiä.
- 3) Tehdä sotilaspiirin ylipäällikölle ehdotuksia sotasensorinvirkojen perustamisesta sekä sotasensuurista johtuvien tehtävien uskomisesta muihinkin virkakuntiin kuuluville henkilöille.
- 4) Valvoa alaistensa virkamiesten (22 art.) toimintaa.
- 5) Käsitellä ja ratkaista valituksia, joita tehdään heidän alaistensa virkailijain (22 art.) toimenpiteistä.
28 artikla. Sotasensorien tehtävät ovat selostetut tämän asetuksen IV, VI ja VII luvussa.
29 artikla. Sotatoimien näyttämöllä yli- ja paikallisten sotasensuurikomiteain tehtävät kuuluvat oloista riippuen Ylipäälliköiden, armeijain, laivaston ja sotatoimien näyttämöön kuuluvien sotilaspiirien esikunnille.
30 artikla. Tiedot, joita sotasensuurilaitosten virkailijat saavat suorittaessaan virkatehtäviään, ovat salaisuuksia, jotka on uskottu heille viran puolesta.
Tällaisten salaisuuksien saattamisesta julkisuuteen sotasensuurivirkamiehet ovat vastuunalaisia yleisillä perusteilla.
31 artikla. Sotasensorit ovat velvollisia estämään kaikkien sellaisten tietojen julkisuuteen pääsemisen painotuotteina, jotka voivat sensorin mielestä vaikuttaa vahingollisesti valtakunnan sotilasetuihin, vaikkakaan niitä ei olisi edellytetty tämän asetuksen 11 artiklan nojalla julaistuissa määräyksissä.
32 artikla. Aikakausjulkaisujen toimittajat ja niiden ulosantamisesta vastuunalaiset henkilöt ovat velvolliset allamainitussa järjestyksessä paikalliselle sotasensorille jättämään julaistaviksi aijottujen painamalla valmistettavien tuotteiden käsi- ja alkukiroitukset (2 art., 1 mom.).
33 artikla. Aikakausjulkaisujen toimittajat saavat paikalliselle sotasensorille alkukirjoituksen (32 art.) asemesta jättää yksityisiä koevedoksia julkaisun kyseessä olevasta numerosta, noudattaen tällöin kuitenkin 37 artiklassa säädettyä ehtoa.
34 artikla. Edellisessä (33) artiklassa mainitussa tapauksessa on jokainen yksityinen kirjoitus, uutinen, kuva y. m. painettava eri sarekkeelle tai paperiliuskalle, jotka ovat numeroitavat samassa järjestyksessä kuin missä ne on määrä painaa julaistavaksi aijottuun painotuotteen numeroon.
35 artikla. Tarkastettaviksi ovat myöskin jätettävät painettaviksi aijotut leikkeleet sellaisista aikakausjulkaisuista, jotka ilmestyvät paikkakunnilla, missä täydellistä sotasensuuria (6 art., 2 mom.) ei ole voimaan saatettu.
36 artikla. Aikakausjulkaisujen latominen sallitaan kirjapainoille vasta sitten, kun toimittaja esittää paikallisen sotasensorin allekirjoituksella varustetun lupalipun ennakolta latomiseen ja painamiseen.
37 artikla. Niiden painotuotteiden latominen ja painaminen, jotka eivät ole aikakausjulkaisuja, on kirjapainoille sallittu vain niiden käsikirjoitusten mukaan, jotka paikallinen sotasensori jo on tarkastanut, jättäen niistä tyysti pois kaikki kielletyt kohdat, ja jotka ovat varustetut nimilehden takasivulle merkityllä lupakirjoituksella. Käsikirjoituksen tulee olla sivu sivulta sensuurin omakätisesti todistama ja antaa hän sen kuittia vastaan henkilölle, joka käsikirjoituksen on jättänyt.
38 artikla. Sotatoimien näyttämön ulkopuolella ilmestyneet julkaisut saadaan laskea liikkeeseen ainoastaan paikallisen sotasensorin luvalla.
39 artikla. Jos edellisessä artiklassa mainitut julkaisut sisältävät tietoja, joiden julkituomisen sotasensori katsoo valtakunnan sotilaseduille vaaralliseksi, on tällaisia tietoja sisältävät kirjoitukset ja kuvat leikattava pois tai leimattava umpeen.
40 artikla. Aikakausjulkaisujen toimittajat ovat velvolliset jättämään sotasensorille julkaisun numerot sarekkeille ladottuina seuraavina määräaikoina: a) joka päivä ilmestyvien aamujulkaisujen - vähintäin 5 tuntia ennen niiden ilmestymistä ja b) joka päivä ilmestyvien iltajulkaisujen - vähintäin 2 tuntia ennen niiden ilmestymistä.
41 artikla. Sotasensuurille jätetyt kirjat, käsikirjoitukset, kuvat y. m. painotuotteet ovat viipymättä tarkastettavat. Aikakausjulkaisujen tarkastuksen tulee olla suoritettu: a) joka päivä ilmestyvien julkaisujen tarkastus - viimeistään 3 tuntia ennen aamujulkaisun ilmestymistä ja viimeistään yhtä tuntia ennen iltajulkaisun ilmestymistä; b) viikkojulkaisujen tarkastus - viimeistään vuorokauden kuluessa siitä, kun ladottu näytenumero tai käsikirjoitus on sensuurille jätetty, ja c) kuukausijulkaisujen tarkastus - viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa siitä, kun käsikirjoitus on tarkastettavaksi jätetty.
42 artikla. Kirja-, kivi- ja metallipainojen kuin myöskin painatustarpeita valmistavain ja myyväin laitosten ynnä painotuotteiden kauppaamisen valvominen pysytetään niiden olemassa olevien virastojen huostassa, joiden valvonnan alaisia nämä laitokset ovat. Sitä paitsi on armeijain komentajilla ja sotilaspiirien ylipäälliköillä oikeus tarpeen vaatiessa uskoa niiden valvonta myöskin erityisesti nimitetyille sotasensoreille tai virkamiehille.
43 artikla. Luvan painotyölaitoksien perustamiseen antavat armeijain ja sotilaspiirien esikunnat voimassa olevain painoasetusten nojalla.
44 artikla. Painotyölaitokset eivät saa painattaa minkäänlaisia tuotteita muodossa, jota sotasensori ei ole hyväksynyt; kaikki myöhemmät muutokset ja lisäykset ovat kielletyt.
45 artikla. Painotyölaitoksen omistaja tai sen hoitaja on velvollinen jättämään, voimassa olevissa painoasetuksissa mainittujen ja painotyölaitoksessa painettujen julkaisujen kappalten lisäksi, vielä kaksi kappaletta paikalliselle sotasensuurilaitokselle.
46 artikla. Painotyölaitokset saavat päästää liikkeeseen niissä painetut tuotteet vasta sitten, kun sotasensori, jolle painetut kappaleet on jätetty, on verrannut ja huomannut ne yhtäpitäviksi alkukirjoituksen kanssa, jonka painamiseen sotasensuuri on antanut luvan. Viimemainitussa tapauksessa sensori antaa painotyölaitoksen hoitajalle lupalipun julkaisun liikkeeseen laskemiseen.
47 artikla. Henkilöillä, joiden toimeksi sotasensorien tehtävät sotatoimien näyttämöllä uskotaan, on oikeus avata, tarkastaa ja ottaa takavarikkoon kaikki postilähetykset ja sähkösanomat, tämän asetuksen 4 artiklassa mainittuja lukuun ottamatta.
48 artikla. Postilähetysten ja sähkösanomain sotasensuuri sotatoimien näyttämön ulkopuolella järjestetään sotilaspiirin ylipäällikön ja paikallisten posti- ja sähkölennätinlaitosten ylipäällikön keskenäisestä sopimuksesta niiden ulkomaisten posti- ja sähkölennätinlaitosten kanssa välittömässä yhteydessä olevien posti- ja sähkölennätinlaitoksen alaisten toimistojen yhteyteen, joihin sotilaspiirin ylipäällikkö katsoo sen järjestämisen tarpeelliseksi.
49 artikla. Postin kautta ulkomailta saapuvien aikakausjulkaisujen, painotuotteita sisältävien ristisidelähetysten, kirjojen ja kaikkien painotyötuotteiden tarkastus yleensä jätetään voimassa olevaa järjestystä noudattaen niiden asianomaisten laitosten huostaan, joiden tehtävänä on ulkomaisten painotuotteiden ja postilähetysten sensuroiminen.
50 artikla. Postilähetysten ja sähkösanomain tarkastus toimitetaan yksinomaan posti- ja sähkölennätinlaitoksen huoneustoissa.
51 artikla. Kaikkien postilähetysten avaaminen toimitetaan sotasensorin ja asianomaisen laitoksen kahden virkailijan läsnä ollessa siinä järjestyksessä, kuin postilaitosta koskevat asetukset säätävät.
Jokaisen sisäänkirjoitetun tai vakuutetun lähetyksen kuin myöskin arvoilmoituksella varustamattoman paketin avaamisesta tehdään avattaessa läsnä olleiden henkilöiden allekirjoituksilla varustettu pöytäkirja.
Avattujen yksinkertaisten kirjeiden kuoriin merkitään, pöytäkirjaa laatimatta, huomautus "Sotasensuurin avaama", varustaen ne sotasensorin nimileimalla.
52 artikla. Ne postilähetykset tai niiden sisällys, joita sotasensuuri ei ole hyväksynyt, otetaan takavarikkoon. Jos sotasensuuri hyväksyy vain osan postilähetyksestä, niin toimitetaan lähetys menemään osoitteenomistajalle, sitten kun kielletty osa on poistettu (leimaamalla umpeen, hävittämällä yksityiset sivut y. m.).
53 artikla. Kun otetaan takavarikkoon sisäänkirjoitettu lähetys sekä samoin vakuutettu lähetys joko kokonaan tai vain osa siitä, laaditaan pöytäkirja, jossa tarkoin luetellaan sekä koko sisällys että myöskin sen takavarikoitu osa. Pöytäkirjan allekirjoittavat sotasensorin tehtäviä hoitava henkilö sekä kaksi lähetystä avattaessa saapuvilla ollutta postilaitoksen vanhempaa virkamiestä. Sisäänkirjoitetun ja vakuutetun lähetyksen vastaanottaja ja lähettäjä ovat oikeutetut saamaan jäljennöksen pöytäkirjasta.
54 artikla. Lähetysten tarkastamisen helpoittamista varten sotatoimien näyttämöllä oikeutetaan sellaisten lähetysten jättäjät, jotka postiasetusten nojalla ovat postissa vastaanotettavat sulettuina, sanotuista asetuksista poiketen jättämään ne avoimina, ja ovat lähetykset tällöin, kun sotasensori on sisällyksen tarkastanut, sulettavat säädetyssä järjestyksessä jättäjäin nähden.
55 artikla. Sotatoimien näyttämöllä ovat osoitteenomistajat oikeutetut ilmoittamaan haluavansa, että heille osoitetut sisäänkirjoitetut ja vakuutetut lähetykset avattaisiin ja tarkastettaisiin heidän saapuvilla ollessaan. Mainitut ilmoitukset on niiden henkilöiden, jotka hoitavat sotasensorien tehtäviä, mikäli mahdollista varteen otettava.
56 artikla. Posti- ja sähkölennätinlaitos ei ota vastatakseen postilähetysten ja niiden sisällyksen perillesaapumisesta, jos sotasensuuri on ne ylläolevien artiklain nojalla takavarikkoon ottanut.
57 artikla. Mitä tulee niihin ulkomaisiin postilähetyksiin, joissa huomataan jotakin sotasensuurin taholta kiellettyä, noudatetaan kansainvälisissä postia koskevissa sopimuksissa säädettyjä määräyksiä.
58 artikla. Sähkösanomat, joita sotasensuuri ei ole hyväksynyt, pidätetään.
59 artikla. Sekä kotimaisia että ulkomaisia sähkösanomia pidätettäessä noudatetaan asianomaisia sähkölennätinlaitosta koskevia ynnä kansainvälisen sähkölennätinsopimuksen säännöksiä ja kansainvälisen virantoimituksen ohjesääntöä, mutta on tällöin sotilaspäällystöllä kuitenkin oikeus, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi, antaa määräys, että lähettäjälle ei ole annettava tietoa hänen sähkösanomansa pidättämisestä.
60 artikla. Sovitulla tai salakirjoituskielellä (sähkölennätinlaitosta koskevat asetukset, 29–32 artiklat) laaditut sähkösanomat ovat kielletyt, lukuun ottamatta hallituslaitosten sekä myöskin ulkovaltojen diplomaatti- ja konsuli-edustajain lähettämiä, asianomaisilla sineteillä varustetuille lomakkeille kirjoitettuja sähkösanomia.
61 artikla. Sotatoimien näyttämöllä, sitten kun täydellinen sotasensuuri on astunut voimaan, on puheiden ja esitelmäin pitäminen julkisissa kokouksissa (aset. rikost. ehkäis., art 1151 lis., v:n 1906 jatk.) sallittua vain asianomaisten (14 art.) sotasensuurilaitosten luvalla.
62 artikla. Kokouksissa (61 art.) pidettäviksi tai luettaviksi tarkoitettujen puheiden ja esitelmäin tekstit tai seikkaperäiset selostukset niistä ovat jätettävät sotasensuurilaitoksille viimeistään kaksi vuorokautta ennen määrättyä kokouspäivää.
Puheiden tai esitelmäin yllämainittujen tekstien tai seikkaperäisten selostusten hyväksymisestä tai kieltämisestä annetaan vuorokautta ennen tieto kokouksen toimeenpanijoille.
63 artikla. Puheita ja esitelmiä, joiden teksteihin tai seikkaperäisiin selostuksiin ei ole merkitty sotasensuurin hyväksymistä, ei sallita pitää.
64 artikla. Ylläesitettyjen säännösten noudattamisen valvominen kuuluu sotasensuurilaitoksille sekä erityisen santarmikunnan ja yleisen poliisilaitoksen virkailijoille.
65 artikla. Jos puhuja tai esitelmöijä poikkeaa sotasensuurin hyväksymästä puheen tai esitelmän tekstistä tai selostuksesta, hajoittaa saapuvilla oleva poliisilaitoksen virkailija heti kokouksen.
66 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sotasensuuria koskevain säännösten rikkomiseen, missä se on täydellisenä (6 art., 2 mom.) voimassa, langetetaan, ellei rikosta seuraa ankarampi vastuunalaisuus rikoslakien nojalla, rangaistuksiin, jotka määrätään ja toimeenpannaan 67–81 artikloissa säädetyssä järjestyksessa.
67 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sellaisten tietojen julkisaattamiseen julkisen puheen tai esitelmän kautta, joita ei ole mainittu sotasensuurin hyväksymässä tekstissä tai niiden selostuksessa (61 art.), langetetaan sakkoihin 100:sta 2,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen yhdestä kuuteen kuukauteen.
68 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sellaisten tietojen ja kuvien julkaisemiseen aikakausjulkaisuissa, jotka sotasensuuri on kieltänyt (32 ja 36 artiklat), langetetaan sakkoihin 500:sta 10,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen kahdesta kuukaudesta yhteen vuoteen.
Sen lisäksi, jos mainittu teko toistetaan, voidaan aikakausjulkaisu lakkauttaa sotasensuurin koko voimassaoloajaksi.
69 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi tietojen ja kuvien julkaisemiseen aikakausjulkaisussa ilman sotasensuurin suostumusta (31 ja 36 artiklat), langetetaan sakkoihin 100:sta 2,000 ruplaan.
Jos aikakausjulkaisussa ilman sotasensuurin suostumusta julaistaan mitä hyvänsä tietoja, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia, langetetaan syyllinen sakkoihin 500:sta 10,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen kahdesta kuukaudesta yhteen vuoteen.
Sen lisäksi, jos tämän artiklan toisessa momentissa edellytetty rikoksellinen teko toistuu, voidaan aikakausjulkaisu lakkauttaa sotasensuurin koko voimassaoloajaksi.
70 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sotasensuurin kieltämien tietojen tai kuvien julkaisemiseen painotuotteessa, joka ei ole aikakausjulkaisu (32 ja 37 artiklat), langetetaan sakkoon 100:sta 2,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen yhdestä kuuteen kuukauteen.
71 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi tietojen tai kuvien julkaisemiseen ilman sotasensuurin lupaa painotuotteessa, joka ei ole aikakausjulkaisu (32 ja 37 artiklat), langetetaan sakkoon 25:stä 300 ruplaan.
Jos taas joku tekee itsensä syypääksi siihen, että hän painotuotteessa, joka ei ole aikakausjulkaisu, julkaisee ilman sotasensuurin lupaa mitä hyvänsä tietoja Venäjän ulkonaisesta turvallisuudesta, sen aseellisista voimista tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavista varustuksista, langetetaan hänet sakkoon 100:sta 2,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen yhdestä kuuteen kuukauteen.
72 artikla. Vastuunalaisuus aikakausjulkaisuihin otettujen tietojen tai kuvien sisällyksestä kohdistuu julkaisun toimittajaan pääsyyllisenä.
73 artikla. Vastuunalaisia sellaisiin julkaisuihin painettujen tietojen tai kuvien sisällyksestä, jotka eivät ole aikakausjulkaisuja, voivat olla: tekijä, julkaisija, kirjapainonomistaja (kivi-, metallipainonomistaja y.m.) ja kirjakauppias.
74 artikla. Edellisessä artiklassa mainitut henkilöt saatetaan edesvastuuseen seuraavassa järjestyksessä:
- 1) Tekijä joka tapauksessa, paitsi jos hän saa näytetyksi toteen, että hänen tuotteidensa julkaiseminen on toimitettu hänen tietämättään ja luvattaan;
- 2) Julkaisija siinä tapauksessa, että tekijän nimi ja olinpaikka ovat tuntemattomat tahi tekijä on ulkomailla;
- 3) Kirjapainonomistaja (kivi-, metallipainonomistaja y.m.), jos sekä tekijä että julkaisija ovat tuntemattomat tahi jos heidän olinpaikastaan ei saada selkoa tahi jos he ovat ulkomailla;
- 4) Kirjakauppias siinä tapauksessa, että myytävänä olevassa painotuotteessa ei ole mainittu kirjapainonomistajan (kivi-, metallipainonomistajan y.m.) nimeä ja olinpaikkaa.
75 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sellaisten aikakausjulkaisujen levittämiseen sotanäyttämöllä ilman sotasensuurin lupaa, jotka ovat julaistut muilla paikkakunnilla (38 art.), langetetaan sakkoon 100:sta 2,000 ruplaan.
Siinä tapauksessa taas, että tällainen julkaisu sisältää tietoja, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia, langetetaan syyllinen sakkoon 500:sta 10,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen kahdesta kuukaudesta yhteen vuoteen.
76 artikla. Joka tekee itsensä syypääksi sellaisten painotuotteiden levittämiseen sotatoimiennäyttämöllä ilman sotasensuurin lupaa, jotka eivät ole aikakausjulkaisuja ja jotka ovat julaistut muilla paikkakunnilla (38 art.), langetetaan sakkoon 25:stä 300 ruplaan.
Siinä tapauksessa taas, että tällainen julkaisu sisältää tietoja, jotka koskevat Venäjän ulkonaista turvallisuutta, sen aseellisia voimia tai maan sotilaspuolustusta tarkoittavia varustuksia, langetetaan syyllinen sakkoon 100:sta 2,000 ruplaan tai vankeusrangaistukseen yhdestä kuuteen kuukauteen.
77 artikla. Kirja-, kivi- ja metallipainon y.m.s. laitoksen omistaja tai hoitaja, joka on tehnyt itsensä syypääksi sellaisen julkaisun painattamiseen, joka ei ole varustettu sotasensuurin lupakirjoituksella, tai sotasensuurin hyväksymän selostusmuodon muuttamiseen (44 art.), langetetaan, ellei hän tämän lain nojalla joudu ankarampaan edesvastuuseen, sakkoon 25:stä 300 ruplaan tai vankeusrangaistukseen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.
78 artikla. Syytteet sotasensuuriasetusten rikkomisesta nostavat armeijain, laivaston tai sotilaspiirien esikunnat sekä myöskin asianomaiset painoasiavirastot ja -virkailijat.
79 artikla. Santarmikunnan ja yleisen poliisilaitoksen virkailijat lähettävät kaikki todentamastaan sotasensuurin määräysten rikkomisesta syntyneet asiakirjat edellisessä (78) artiklassa mainituille laitoksille.
80 artikla. Tämän asetuksen artikloissa 67–72 ja 75–77 mainittujen rangaistusten määräämisvalta kuuluu armeijain ja laivaston päälliköille, niillä paikkakunnilla taas, jotka eivät ole heidän alaisiaan, — sotilaspiirien ylipäälliköille.
81 artikla. Jos painamalla valmistetuissa ja julkisuuteen saatetuissa tuotteissa havaitaan 67–72 ja 75–77 artikloissa edellytettyjä rikkomuksia, voidaan muutamat tai myöskin kaikki näistä painotuotteista ottaa takavarikkoon armeijain, laivaston ja sotilaspiirien esikuntain ynnä myöskin painoasiavirastojen ja -virkailijain toimesta, jotka tekevät tästä alistuksen asianomaisille viranomaisille (80 art.), mitkä puolestaan joko jättävät voimaan tai peruuttavat takavarikon.
Takavarikko merkitsee, että levitettäviksi aijotut, julkisuuteen saatetut aikakaus- ynnä muut julkaisut otetaan pois, lukuun ottamatta niitä kappaleita, jotka jo ovat joutuneet kolmansiin käsiin yksityisesti käytettäviksi. Tällöin otetaan takavarikkoon myöskin stereotyyppilaatat ja muut painamisvälineet, jotka ovat hankitut takavarikkoon otetun julkaisun painattamista varten, siltä varalta että painon omistaja tai hoitaja haluaisi säilyttää ne, kunnes sotasensuurin voimassaoloaika päättyy (10 art.).
82 artikla. Valitukset sotasensuurilaitosten toiminnasta ja määräyksistä ovat jätettävät kolmen päivän kuluessa siitä, kun kyseenalainen toimenpide tai määräys on julaistu:
- a) sotatoimien näyttämöllä — armeijain Päälliköille ja sotilaspiirien ylipäälliköille; armeijain Päällikköjen ja sotilaspiirien ylipäällikköjen päätöksistä voidaan valittaa armeijan Ylipäällikölle;
- b) sotatoimien näyttämön ulkopuolella — paikallisille sotasensuurikomiteoille ja näiden päätöksistä — ylisotasensuurikomitealle.
83 artikla. Ylipäällikköjen päätökset ynnä myöskin Sotaministerin vahvistamat ylisotasensuurikomitean päätökset katsotaan lopullisiksi.
84 artikla. Valitukset armeijain Päälliköiden ja sotilaspiirien ylipäälliköiden määräyksistä, jotka koskevat rangaistusten langettamista tämän asetuksen 67–72 ja 75–77 artikloissa selostettujen säädösten rikkomisesta, on tehtävä kolmen päivän kuluessa valituksenalaisen määräyksen antamisesta Ylipäällikölle, jonka päätöstä katsotaan lopulliseksi.
85 artikla. Valituksen tekeminen ei keskeytä sotasensuurilaitosten, armeijain Päälliköiden ja sotilaspiirien ylipäälliköiden toimenpiteiden ja määräysten täytäntöönpanoa.
86 artikla. Määräykset rangaistusten langettamisesta (80 art.) tämän asetuksen 67–72 ja 75–77 artikloissa selostettujen säädösten rikkomisesta toimeenpanevat poliisilaitoksen virkailijat.
- Allekirjoittanut: Ministerineuvoston Puheenjohtaja, Valtiosihteeri Goremykin.