Västäräkin mielessä herää ihmeellinen kaipuu
| Västäräkin mielessä herää ihmeellinen kaipuu. Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Näinpä haihtumistaan haihtui
- hiljaa toukokuiset päivät,
- sää jo lämpeni, ja hallat
- harmaat jäljemmäksi jäivät.
- Ja kun västäräkki katsoo
- ikkunasta päivän terää,
- sydämessään kaiho kumma
- yhä heräämistään herää.
- Ihmislasten luona kyllä
- tuntee oivalliseks’ olon,
- silti kalvavainen kaipuu
- kasvamistaan kasvaa polon.
Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.