Væhæn suomalaisista suku-nimistæ

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Væhæn suomalaisista suku-nimistæ

Kirjoittanut Wolmar Schildt
Schildt on kirjoittanut artikkelin kehittämällään venykekirjoituksella. Artikkelista on myös tekstiasultaan korjattu versio.


[s. 15]

Væhæn suomalaisista suku-nimistæ.

Muinosina aikoina oli kaikilla Suomalaisilla omat suku-nimenæ. Væhitellen he rupesivat nîtæ heittæmææn Ruotsin aikana. Næetsen kun Ruotsalaiset ei kæyttænêt semmosia nimiæ, nîn tottahan ne eli virkamiehet rupesivat nîtæ hævittæmææn mikæ missækin paikkakunnassa. Varsinni oli papit ja sotaherrat kîvât nîtæ sortamân. Esim. Laukân pitæjæssæ keski-Suomessa oli vielæ ison-vihan aikana kaikilla pitæjælæisillæ omat suomalaiset sukunimensæ, nînkuin erææstæ vanhasta kirkonkirjasta sen olemme næhnêt. Vân kun Tuderus niminen mies pææsi kirkherraksi sinne, kas silloin rupesi hæn heti noita nimiæ hæt–yttsemææn nînkuin ainakin vihollisiansa. Ja sîtæ alkain ne hæviævæt Laukân kirkon-kirjoista. Ja mitæ sotaherroihin tulê, nîn sen tietææ jokainen kuinka sotamiesten usein kaunît suku-nimet: Heinonen, Hienonen, Heimonen y. m. mûtettîn ja mûtetân næin rumiksi: Grȃ, Spräng, Sprut, Stork, Spjut y. m., joita sotamies parka ei itsekææn voi ulos-puhua væristelemættæ. Mutta jos miehellæ sattû olemân ruotsalainen nimi, jos kuinka karkê ja sopimaton, esim. Vejander, Brunström eli muita, ei suinkân sitæ sitte mûteta. — Ennen vanhân lienê mûtama pappi mainittua hævitystæ tehnyt senkin vuoksi, ettæ nîssæ nimissæ lûlivat ehkæ sæilyvæn jotakin pakanallisûtta. Nyky-aikoina ovat papit ja mût virkamiehet valistunêsti ruvennêt næitæ alku-peræisiæ Suomen sukunimiæ sæilyttelemææn vielæpæ etsimææn ja puolustelemânkin. Vân vielæ sotî ja sortâ nîtæ moni sotaherra, lûltavasti vanhasta pîtynêstæ tavastansa.

[s. 16]Nînkuin kieli, tavat ja la’it ynnæ mûta, nîn ovat myös kansan omat nimetkin kallîta kansallisûden kannattajia tahi kumminni sen osottajia. Mutta onpa nîllæ toinenkin historiallinen arvonsa. Næistæ nimist[æ] voisi jotenkuten tutkia mitenkæ Suomen kansa on levinnyt mâhan, mitkæ suvut minnekin mâkuntân ovat sîrtynêt. Næmæ vanhat sukunimet ovat sîs kokoeltavat ja yleisölle julistettavat, mitkæ nîstæ vielæ tavatân eripitæjissæ. Tietysti on paljo vanhoja nimiæ hævinnyt ja ûsia ilmistynyt ajan kuluessa; vân pitææ nîn ûsia kuin vanhojakin alku-suomalaisia suku-nimityksiæ ilmottaman.

Toivottavasti meidæn kunnioitettava papistomme, joka kirkon-kirjoista ja mûten paraiten sâ asiata selvællên, myöskin mût sivistynêt meidæn kansalaisemme læhettævæt Helsingin kaupuntîn Suomen Kirjallisûden Seuralle tæydelliset luettelut seurakuntansa jæsenten sukunimistæ. Lûltavasti Seura næitæ on julkaseva.

Peri-suomalaisia suku-nimiæ Lîssilæn pitæjæssæ Inkerin mâlla vuonna 1844.[1]

Hiekkanen.

Hirvonen.

Ikonen.

Karvanen.

Kekæle.

Kipinæinen.

Kirppu.

Kiskonen.

Kiuru.

Kivonen.

Kupri.

Kylmænen.

Lorvi.

Malkki.

Martikainen.

Nærvænen.

Pâjanen.

Peipponen.

Pukki.

Putrolainen.

Pokkonen.

Rautiainen.

Repo.

Ruoskanen.

Seppælæinen.

Susi.

Tarassu.

Talse.

Tœrœ.

Virkkunen.

Virolainen.

Visulainen.

Væisænen.

Vææræ.



[s. 17]

Peri-suomalaisia sukunimiæ Pihtiputân kappelissa Witasâren pitæjæssæ v. 1856.

Hakkarainen.

Hakonen.

Hakulinen.

Hassinen.

Heinonen.

Herneinen.

Herranen.

Honkonen.

Hûskonen.

Hytœnen.

Hækkinen.

Hæmælæinen.

Ikæ-Heimonen.

Jauhiainen.

Jæntti.

Jææskelæinen.

Kananen.

Kahilainen.

Kauppinen.

Kautiainen.

Kekkonen.

Kemppainen.

Kesænen.

Kinniæinen.

Kinnunen.

Kokkonen.

Kolehmainen.

Koljonen.

Kumpulainen.

Lâkkanen.

Leppænen.

Lîmattainen.

Linna.

Manninen.

Matilainen.

Mikkonen.

Muhonen.

Myllynen.

Niemonen.

Niskanen.

Nærhi.

Pakkanen.

Pânanen.

Parkkonen.

Pasanen.

Pekkarinen.

Pennanen.

Pietikæinen.

Pulkkinen.

Puranen.

Pûrunen.

Râtikkainen.

Rautikkainen.

Riuttanen.

Ruotonen.

Ruotsalainen.

Rûska.

Ræisænen.

Sâstamoinen.

Savolainen.

Siekkinen.

Simonen.

Sorri.

Tenhonen.

Tenhunen.

Tiainen.

Tîtinen.

Tikkanen.

Tissarinen.

Toikkanen.

Toivonen.

Tossavainen.

Turpeinen.

Utriainen.

Vainikkainen.

Valkonen.

Varis.

Ventonen.

Vironen.

Vitri.

Væisænen.

Muistutus. Næistæ Lîssilæn ja Putân nimistæ ei muita ole næille seurakunnille yhteiset kuin Væisænen.

W. K.

  1. Næmæ nimiluettelut on kirkherra R. I. Wallenius hyvæn-tahtoisesti antanut.

Lähde: Wolmari Kilpinen: Væhæn suomalaisista suku-nimistæ.. Suomi, 1857, nro 1, s. 15–17. Kansalliskirjasto.