Vaahteran hämyssä

Vaahteran hämyssä.

Kirjoittanut Verner von Heidenstam

Hämyssä vaahteran lahoova risti.

Käy siellä hiljainen kuiske kuin

sois kellon kaukaisen ääni:

»Ensi multalapio johti

mieleeni etäiset nuoruudenpäivät,

toinen lapio tekemäni synnit.

Kun kolmannen kerran putosi multa

sydämelliset sanat kaikki muistin,

joka hyvän ja ystävällisen teon,

me joita vaihdoimme lahjojen lailla.

Tuo muisto on kuin kukka kädessäin,

mi raikkaana puhkee, ei kuihdu koskaan.

Lähde: Maailman lyriikkaa: runosuomennoksia. 1922. Aarni Kouta. Otava, Helsinki.