Vaasan marssi
| Vaasan marssi. Jääkäriprikaatin kunniamarssi. Kirjoittanut Zacharias Topelius |
| Säveltänyt Karl Collan. Vuonna 1864 julkaistu sävellys löytyy ruotsinkielisestä Wikikirjastosta alkuperäisellä nimellä Wasa Gymnasisters Sång. Suomentanut Alpo Noponen. |
- Miss’ aukee laaja Pohjanmaa,
- Veet merten, virtain vaahtoaa,
- Me siellä maassa hallojen
- Niin kasvoimme kuin kuuset sen;
- Ei niitä sää voi säikyttää,
- Ei kuihtumaan saa talvetkaan,
- Ei kuihtumaan saa talvetkaan,
- Ei puute, kurjuus korpimaan,
- Ei kuihtumaan saa talvetkaan,
- Ei puute, kurjuus korpimaan.
- 2. Kun kevään linnut lauleli
- Ja päivä ehtoon unhotti,
- Maan verhos kukat loistollaan
- Ja aallot loiskui rantamaan;
- Se tunteiden murs’ kahlehen,
- :,: Miel’ intoa sai taistella :,:
- Vapauden, valon puolesta. :,:
- 3. Kaikk’ kentät meidän rantaman
- Veress’ on Suomen leijonan,
- Se jälkeen voiton, tappion
- Tääll’ yhtä suuri ollut on
- Ja laulajan sai mahtavan
- :,: Min ääni sen taas valveillen :,:
- Saa kerran yöstä hautojen. :,:
- 4. Ja rauhan joukko valppahin
- Riens’ täältä katsein kirkkahin;
- Se synnin yötä, kuolemaa
- Vuoks ihmisyyden vastustaa
- Ja lyyrassa on vaakuna,
- :,: Vaan kultaisen sen seppelen :,:
- Uhraamme valon vallallen. :,:
- 5. Ei nimi Vaasan poikien
- Voi koskaan jäädä unheesen,
- Se mainehen ja arvon saa,
- Se suuriin töihin velvoittaa.
- Sen kalleinta on kunnia,
- :,: Sen tuomion saa kunnoton, :,:
- Se määrän suuren pannut on. :,:
- 6. Kuin aallot järvein tuhanten
- Käy rannoillamme yhtehen,
- Niin liittohon myös meidät saa
- Sun nimes, kallis synnyinmaa.
- Jos vainomies sun sulkee ties,
- :,: Niin kuolemaan me taistellaan :,:
- Kuin Vaasan urhot ainiaan. :,:
- 7. Et turvatta sa, Suomi, jää
- On vankka pohjas ranta tää
- Ja muuris meidän olla suo,
- Jot’ eivät myrskyt maahan luo.
- Pois unteluus ja hervakkuus
- :,: Niin onnehen maan pohjoisen :,:
- Vie kunto työ sen poikien. :,:
Lähde: Suomen sotilaan lauluja. 1933. Neljäs painos. Koonnut Sotilaspoika. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.