Valittaja

Valittaja. Kirjoittanut Kaarlo Uskela

Aamusta varhain myöhäisehen iltaan

hän poraa, vaikeroipi vaivojansa,

näin rääkkää ahtahia aivojansa

ja tunnustusta vaatii tuttaviltaan.

Kun ensi kerran valitustaan kuulee,

niin kärsii hänen kärsimyksistänsä.

Hän toisten tähden oman elämänsä

ja onnensa on uhrannut – niin luulee.

Vaan useamman kerran kun saa kuulla,

niin tekee mieli lyödä vasten suuta.

Ei apua hän kaipaa mitään muuta

kuin aika tärähdyksen päähän puulla.

Lähde: Uskela, Kaarlo 1921: Pillastunut runohepo: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.