Valvova äiti
| Valvova äiti. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Sulo-unta vuotehella
- Nukkuu lapsi herttainen.
- Äiti viel’ on valvehella,
- Uutterasti neuloen.
- Sädehtien silkki säihkyy,
- Josta neuloo hamosen;
- Mieless’ äidin muistot väikkyy,
- Muistot aikain menneitten’.
- Oi, hän muistaa, kuinka kerran
- Morsianna seisoi hän,
- Seisoi huonehessa Herran
- Kera armaan ystävän.
- Päivä paistoi kirkkahasti
- Yli vetten, mannerten;
- Virret sointui ihanasti,
- Nousten sinitaivaallen.
- Värähteli huntu hieno,
- Myrttiseppel’ tuoksuili;
- Sydämmessä onni vieno,
- Autuus, lempi asusti. –
- Kuihtunut on seppel’ aikaa –
- Ystävä hän poissa on –
- Välttämähän Tuonen taikaa
- Inehmo on voimaton. –
- Sädehtien silkki säihkyy, –
- Lapsi nukkuu rauhaisaan,
- Mieless’ äidin mietteet väikkyy,
- Väikkyy aikaan tulevaan.
- »Mitä aika sulle luopi,
- Orpolapsen’ ihana?
- Ilon vaiko huolen tuopi,
- Tietää yksin Jumala.»
- »Nyt sa nukut, lapsi armas,
- Unta tyyntä, ihanaa –
- Suokoon Herra, ett’ei karmas
- Mailma sulle olla saa!»
Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.