Vanha lauluni

Vanha lauluni Kirjoittanut Kaarlo Kramsu

Mä lauloin kerran laulusen,

Ei suuri ollut arvo sen;

Mut sydämestäni laulu kulki,

Sisimmät tunteeni saattain julki.

On mennyt aikaa – hiukka vaan

Taas käteeni tuon laulun saan.

Mut outo on se! Nuo sanat miksi

On kaikki käyneet niin vierahiksi?

Kyll’ lauluni on entinen,

Ei muuttuneet oo sanat sen;

Mut sydän muutti kai sisimpänsä:

Ei tunne entistä itseänsä.

Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.