Vanhan Nuoren Miehen Lohdutus
Ulkoasu
Vanhan Nuoren Miehen Lohdutus. (Laulettava sopivalla nuotilla.) Kirjoittanut Carl Helenius |
- Minä myöskin miehullinen
- Olin muinen moneissa,
- Poika paras uroollinen
- Kiitettävä kureisa.
- Puna pulska postillani
- Oli hyvin hohtava,
- Rakkaus myös rinnasani
- Tuima oli tunduva.
- Pijat parhat plusukaiset
- Minuun melkein mielistyit,
- Lesket liukkaat lendäväiset
- Kimppuhuni kokonnuit.
- Poian tamän puolehensa
- Vetä pyysit parhamman,
- Taitavasti tavallansa
- Usein saivat uupumaan.
- Ämmät, Äijät, Puhemiehet
- Sinne tänne talutit,
- Kavalat ja kerkiät kielet
- Hulluutehen halutit.
- Josta sangen suuttunexi
- Tulin, käskin kovasti
- Mennä hiiteen, haldiaxi
- Siellä tulla somasti.
- Kostollansa kovimmalla
- Minun syystä syymäisit,
- Jöröin joukkoon julmimmilla
- Sanoillansa syöxelit.
- Pijat sillen pelkäisivät
- Eipä enä suostuneet;
- Töröxi vaan tervehtivät
- Eikä enä hyväilleet.
- Sanat sievät somaisimmat
- Kielestäni katoisit,
- Runot muinen rakkahimmat
- Perikatoon putoisit.
- Tämän koston kovuudelda
- Olen ollut vaivattu;
- Mutta myöskin monialda
- Lohdutus on lainattu.
- Ämmäin häijyin härmästä
- Olen sillen säästetty,
- Lapsi joukon jyminästä
- Perki pojes päästetty.
- Huonen-risti rasittava
- Minulla ei murheexi,
- Mieldäni myös pahendava
- Syytä eivät suruxi.
- Minä elän yxinäni
- Niinkuin kukka kedolla,
- Engä tunne tykönäni
- Murhee mistään vaivalla.
- Surkuttelen, surkiasti
- Toveria, tuttuja,
- Joiden kalva kauhisti
- Surun surma sieluja.
- Mitä minä koonut olen
- Täällä työllä, toimeella,
- Annettakon, koska kuolen,
- Kokonansa köyhille.
- Ilon mieli eläisäni
- Oli aina osani,
- Sitä samaa kuolleisani
- Muille jätän jälkeni.
Lähde: Turun Viikko-Sanomat 11.6.1831.