Vanhuksen ajatelmia
Ulkoasu
Vanhuksen ajatelmia. Kirjoittanut Optatus Lyytinen |
- Kansa kasvaapi alati,
- eneneepi ihmiskunta.
- Sitä myöten sivistyksen
- tulis ehtiä etemmä.
- Kasvatus on kansahamme
- lapsuudesta laskettava,
- siitä meitä muistuttaapi,
- sananlaskukin sanoopi,
- ett’ ois aina aikanansa
- nuorra vitsa väännettävä.
- Opin kautta kirkastuupi
- ihmisjärki, vilkastuupi,
- niin kuin kedon kukkasetkin,
- virkistyypi viljammekin
- aamu-auringon valossa.
- Vaikka vaarimme sanovat
- sekä muorit muistuttavat,
- ettei niitä ennen nähty,
- koko kouluja pidetty;
- vuosiluku leikattikin,
- puukolla se piirrettihin,
- sitte päässä laskettiin,
- mitä vielä tarvittiin;
- herrat kynillä kyntivät,
- koulumiehet kirjoittivat,
- jotka kirjoja tekivät,
- kuitit kuntohon panivat;
- ei ne niistä vaatinunna
- kovin paljo korvausta,
- sian kinkut siitä saivat,
- jonka palkkanaan pitivät.
- Ja, jos sattui pieni vaiva,
- tahi muu tapaturma,
- silloin pienet ”poppamiehet”
- pani niitä paikallensa.
- Muuten maata muokattiin,
- kynnettiin ja karhittiin,
- leipä syötihin leveä,
- vielä viinatkin lisäksi.
- Vaan jos teille, vaari kullat,
- saisimme vähän sanoa,
- ettei nyt enää eletä
- varsin vanhalla ajalla
- tahi vanhalla tavalla.
- Nyt on ajat muuttununna,
- ihmiset ajan keralla,
- nyt on kaikki muutkin kansat
- opin kautta kasvatettu.
- Sitte jäisi Suomen kansa
- narriksi naurun alaiseks.
- Ja jos niinkin sallitaan,
- että meitä vaaditaan
- matkustamaan ulkomailla,
- muille maille vierahaille
- sodan tulta koittamaan,
- vihollista voittamaan,
- silloin siellä tarvitaan
- oppia ja viisautta.
- Viel’ on kunnallisasetus
- kansan käteen annettava,
- että saapi kaikki kansat
- itse laatia lakinsa,
- itse panna päätöksensä.
- Silloin sitä tarvitaan
- taitoa ja viisautta,
- että oikein osata,
- tehdä tilit tismallensa,
- panna laskut paikallensa.
- Niin nyt alkaapi vähäksi
- vaarin opit vanhettua,
- ettei riitä ensinkänä
- taloutemme tarpeheksi.
Lähde: Savo 1.11.1890.