Vankeinhoitohallituksen johtosääntö

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö Vankeinhoitohallitukselle Suomessa.

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 25.1.1881/5.

Annettu Helsingissä, 25 p:nä Tammikuuta 1881.

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y.m. Teemme tiettäväksi: että Me tehdystä alamaisesta esityksestä, olemme nähneet hyväksi Armossa hyväksyä ja vahvistaa seuraavan Johtosäännön ja myötä-liitetyn palkkaussäännön Vankeinhoitohallitukselle Suomessa:

I Luku. Vankeinhoitohallituksen kokoonpano ja velvollisuudet.

1 §. Maan vankeinhoidon yleistä johtoa pitää Vankeinhoitohallitus, joka kuuluu Suomen Senaatin Talous-osaston ja tämän Sivili-Toimituskunnan alle.

2 §. Vankeinhoitohallituksessa on yksi Ylijohtaja, yksi Sihteeri, yksi Kamreeri, yksi Apukamreeri, yksi Kanslisti ja yksi Kamarikirjuri, jonka ohessa Vankeinhoitohallituksen palvelukseen otetaan yksi Vahtimestari.

3 §. Vankeinhoitohallitus on velvollinen:

a) pitämään vaaria siitä, että vankihuoneita ja ojennuslaitoksia ylläpidetään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan sekä että vankeinkuljetusta asianmukaisesti toimitetaan;

b) pitämään silmällä järjestystä kaupunki- ja käräjäkuntain vankihuoneissa, joita kunnat kustantavat ja hoitavat, sekä, jos väärinkäytöksiä niissä tavataan, asianomaisille tekemään esityksen niitten parantamiseen, kuin myöskin, kysymyksen noustessa semmoisen vankihuoneen uudesta-rakentamisesta, antamaan ehdoituksen, mitä siinä suhteessa saatetaan soveliaaksi havaita;

c) pitämään yleistä peräänkatsantoa vankeus- ja ojennuslaitosten omistamista rakennuksista ja maanalueista kuin myöskin vankeustoimeen kuuluvista kruunun kalutavaroista ja muusta irtaimesta omaisuudesta;

d) Senaatille tekemään esityksiä semmoisista muutoksista vankeinhoidossa ja vankeinkuljetuksessa, joita saatetaan tarpeellisiksi katsoa, mutta joista Vankeinhoitohallituksella ei ole valtaa määrätä;

e) antamaan määräyksiä ruoanpidosta vankeus- ja ojennuslaitoksissa, jos eivät kustannukset nouse yli sen, mitä vuosisäännössä sitä varten on määrätty;

f) pitämään huolta, kun ilmoitus tehdään vaateparselien ja muitten kaluvarain tarpeesta vankeus- ja ojennuslaitoksissa, niitten valmistamisesta näissä laitoksissa tahi hankkimisessa oston kautta, kuin myöskin määräämään niitä korvattaviksi;

g) antamaan tarpeellisia säännöksiä vankien työtoimesta vankeuslaitoksissa, sekä hankkimaan Senaatin lupaa vankien käyttämiseen, sattuvissa tapauksissa, kruunun tahi muihin yleisiin kuin myöskin yksityihin töihin ulkopuolella vankihuoneita;

h) tarkastusten kautta valvomaan sitä, että vankeinhoidosta annetuita säännöksiä asianomaisesti noudatetaan;

i) vuosittain ennen Lokakuun 1 päivää Senaatille lähettämään ehdoituksen menosäännöksi vankeinhoidosta lähinnäseuraavana vuonna;

k) avonaisuuden sattuessa ottamaan ja nimittämään niitä virkamiehiä ja palvelijoita, joitten asettaminen on Vankeinhoitohallituksen asiana, sekä tekemään säädetyitä ehdoituksia muihin virkoihin asettamiseksi Vankeinhoitohallituksessa ja vankeuslaitoksissa;

l) esille ottamaan ja ratkaisemaan kysymyksiä Vankeinhoitohallituksessa olevain virkamiesten virheistä ja laiminlyömisistä virassa, sikäli kuin semmoisten kysymysten käytteleminen ei ole yleisen tuomioistuimen tahi muun viranomaisen asiana, kuin myöskin muistutus- ja balansi-asioita;

m) vuosittain ennen Lokakuun 1 päivää Senaatille lähettämään yleisen tilin tuloista ja menoista sekä vankeinhoidosta että vankeinkuljetuksesta maassa edellisenä vuonna;

n) vankihuoneissa ja ojennuslaitoksissa tarpeellisten menojen suorittamiseksi asianomaisilta Kuvernööreiltä tilaamaan vuosisääntöön otettuja varoja;

o) ennen Syyskuun kuluttua kunakin vuonna Senaatin Oikeus- ja Talousosastoihin sekä Prokuraatorille antamaan kertomuksen vankeinhoidon kaikista hallinnonhaaroista lähinnä edellisenä vuonna, sekä

p) Senaatille ja muille viranomaisille antamaan lausuntoja vankeinhoitoa koskevista kysymyksistä.

4 §. Edellisessä §:ssä mainituita tarkastuksia varten tulee Ylijohtajan taikka, jos hän on estetty, sen virkamiehen Vankeinhoitohallituksessa, jonka Senaati siihen ilmoituksesta määrää, käydä maan vankihuoneissa ja ojennuslaitoksissa, Senaatin joka vuosi hyväksymän matkakaavan mukaan, sekä pitää siellä säilytettyjen vankien katselmusta, laitoksien kassain tarkastusta ja kruunulle kuuluvan omaisuuden katsastusta, jolloin myöskin on perään katsottava, että mitä järjestykseen ja hyvään talouteen kuuluu noudatetaan sekä ettei kenenkään laillista oikeutta loukata.

Niinikään pitää, sitä myöten kuin tarpeelliseksi katsotaan, tarkastuksia toimitettaman kihlakuntain, kaupunkien ja käräjäkuntain vankihuoneissa.

Tarkastusten menosta pitää kertomus Vankeinhoitohallitukselle annettaman.

5 §. Ylijohtajan tulee yksinänsä ratkaista kaikki Vankeinhoitohallituksen vallassa olevat asiat, joita asian laadun mukaan Sihteeri tahi Kamreeri hänelle esittää. Ylijohtajan poissa ollessa virkamatkalla sekä silloin, kuin hän jäävin, sairauden tahi muun laillisen syyn tähden on estetty virkaansa hoitamasta, käyttelevät asioita Vankeinhoitohallituksessa Sihteeri ja Kamreeri yhteisesti, saamatta kuitenkaan virkamiestä ottaa tahi virasta eroittaa taikka muita tärkeämpiä kysymyksiä, joita käypi toistaiseksi lykkääminen, ratkaista.

Jos Ylijohtajan virka on avoinna, toimittavat, ellei Senaati ole toisin määrännyt, Sihteeri ja Kamreeri yhteisesti kaikki virkaan kuuluvat tehtävät.

Virkamiehiä otettaissa tahi erotettaissa ja tärkeimpiä kysymyksiä ratkaistaissa antaa esittelijä kirjallisen mietinnön. Jos ei Ylijohtaja ota osaa asian käyttelyyn ja Sihteerin ja Kamreerin välillä syntyy erimielisyyttä sitä ratkaistaissa, tehdään päätö sen mielipiteen mukaan, jonka esityksestä asia on riippunut, ja asian ratkaisemiseen osaa ottavan eroava lausunto on esittelijän pöytäkirjaan pantava.

Niinikään pitää, kun Ylijohtaja ratkaisee jonkun asian ja esittelijä on esiin tuonut eroavan mielipiteen, tämä mielipide pantaman pöytäkirjaan, joka on asianomaisesti tarkastettava.

6 §. Sihteerin tulee, sen lisäksi mitä hänelle tässä edellä on määrätty:

1) pitää lähintä peräänkatsantoa kansliasta, johon kuuluu kysymykset vankien vartioimisesta, työssä pitämisestä ja opettamisesta, järjestyksestä, kurista ja terveydenhoidosta, vankeinkuljetuksesta, virkoihin asettamisesta ja niistä eroittamisesta, balansi- ja muistutusasiain ratkaisemisesta sekä muutoksista vankihuoneitten ja ojennuslaitosten järjestämisessä;

2) vastaanottaa Vankeinhoitohallitukselle tulevia ja sen kansliaan kuuluvia kirjeitä, hakemuksia ja muita asiakirjoja, kirjoituttaa ne päiväkirjaan, esittää kanslia-asia ja antaa lausuntoja sekä ylöspanna ja vastakirjoittaa kaikki Vankeinhoitohallituksen kansliasta menevät kirjeet ja muut toimitukset;

3) kirjoittaa Vankeinhoitohallituksen annettava alamainen vuosikertomus;

4) pitää vaaria, että Vankeinhoitohallituksen arkistoa, kirjekonsepteja, juttu- ja muita asiakirjoja asianomaisessa järjestyksessä pidetään, ja

5) pitää erinäisiä luetteloja vankien lukumäärästä eri vankeuslaitoksissa.

7 §. Kamreeri pitää lähintä peräänkatsantoa kamreerikonttorista, johon kuuluu maan vankihuoneitten ja ojennuslaitosten taloutta ja tilikirjoja, niitten rakennuksia ja kaluvaroja sekä tuloja töistä koskevat asiat. Hän on vastauksen alaisena tehtävistä siellä ja sen ohessa velvollinen:

1) pitämään vaaria, että kirjeet ja asiakirjat konttoriin kuuluvissa asioissa pannaan päiväkirjaan, esittämään näitä asioita, laatimaan ja vastakirjoittamaan niistä menevät toimitukset, hoitamaan asiakirjoja konttorissa sekä teettämään rekisteriä niihin ja tarpeellisia luetteloja konttoria koskevista asioista;

2) valvomaan, että asianomaiset määrätyn ajan kuluessa Vankeinhoitohallitukselle lähettävät tilikirjoja, kaluvarain luetteloja, neljännes-arvioita ja muita konttoria koskevia asiakirjoja ja, jos laiminlyöntiä on tapahtunut, asiaa Vankeinhoitohallitukselle ilmoittamaan;

3) tarkastamaan kaikkia Vankeinhoitohallitukselle tulleita kaluvarain luetteloja ja arvioita kuin myöskin tilikirjoja sekä vankeinhoidosta että myöskin vankeinkuljetuksesta, ja ne päällekirjoituksella hyväksymään, taikka, jos virheitä niissä löydetään, virheet Vankeinhoitohallitukselle toimenpitoa varten ilmoittamaan;

4) tarkastamaan vankihuoneen-johtokunnilta tulleita kassa-, tarveaine- ja parseli-arvioita kuin myös rahavarain, vaatetus- ja sänkyvaate-parselien tilauksia sekä Vankeinhoitohallitukselle tekemään esityksen näitten parselien hankkimisesta tahi korjaamisesta; ja

5) ajamaan muistutus- ja balansiasioita, laatimaan tilinteon ja päätilin vankihuoneitten tuloista ja menoista sekä ne laskennot ja tauluntapaiset yhteenvedot, joita vaaditaan alamaiseen vuosikertomukseen maan vankeinhoidosta.

8 §. Apukamreerin tulee olla Kamreerille apulaisena tilikirjain tekemisessä ja tarkastusasiain hoitamisessa.

9 §. Kanslisti tulee auttaa Sihteeriä päiväkirjain ja luettelojen pitämisessä sekä meneväin toimitusten hoitamisessa, hoitaa arkistoa ja tehdä rekisteriä sinne tulevista asiakirjoista.

10 §. Kamarikirjuri on niinikään avullisena kamarikonttorissa ja hoitaa niitä tehtäviä, joita hänelle siellä saatetaan uskoa.

11 §. Yleisten vankeus- ja ojennuslaitosten johtajat sekä näitten laitosten virkamiehet ja palvelijat kuuluvat Vankeinhoitohallituksen alle.

II Luku. Ylhäisempien ja alhaisempien virkamiesten sekä palvelijain ottaminen ja heidän etunsa.

12 §. Ylijohtajan, jonka tulee olla lainopillisissa ja hallinnollisissa asioissa kokenut sekä vankeustoimeen perehtynyt, nimittää Keisarillinen Majesteetti, Senaatin alamaisesta esityksestä.

Sihteerin, jonka tulee olla tutkinnon virkaan-pääsemistä varten maan oikeudenkäyntilaitoksissa suorittanut, nimittää Senaati, sittekuin Vankeinhoitohallitus asianomaisesti kuulutetun viidenkymmenen ja kuuden päivän hakemusajan perästä, on tehnyt ja Senaatiin lähettänyt alamaisen virkaehdoituksen.

Kamreerin, jonka tulee olla tutkinnon virkaan-pääsemistä varten maan kameraali- ja hallitusvirastoissa suorittanut, asettaa niinikään Senaati viidenkymmenen ja kuuden päivän hakemusajan ja Vankeinhoitohallituksen tekemän virkaehdoituksen jälkeen.

Apukamreerin, jonka myöskin tulee olla vastamainitun tutkinnon suorittanut, nimittää niinikään Senaati, kolmenkymmenen päivän hakemusajan ja Vankeinhoitohallituksen virkaehdoituksen jälkeen. Kamarikirjurin ottaa Vankeinhoitohallitus palkkiota vastaan.

Kanslistin asettaa Vankeinhoitohallitus kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakemusajan perästä; ja vaaditaan tähän virkaan pääsemiseen tuomarintutkinto.

Vastamainitussa järjestyksessä asetetaan myöskin ne virkamiehet maan yleisissä vankihuoneissa ja ojennuslaitoksissa, jotka eivät, erinäisten määräysten mukaan, ole Senaatin tahi muitten viranomaisten nimitettävät.

Niissä tapauksissa, jolloin virkaan asettaminen yleisissä vankihuoneissa ja ojennuslaitoksissa on muitten viranomaisten asiana, pitää, ennenkuin nimitys tapahtuu, Vankeinhoitohallituksen lausunto hakijain oikeudesta hakea virkaa ja siihen sopivaisuudesta hankittaman.

Vahtimestarin Vankeinhoitohallituksessa ottaa ja luovuttaa Ylijohtaja.

13 §. Ylijohtajalla on arvo kuudennessa, Sihteerillä ja Kamreerilla yhdeksännessä, Apukamreerilla kymmenennessä sekä Kanslistilla kolmannessatoista luokassa Suomelle voimassa olevassa arvojärjestyksessä.

14 §. Virka-asioissa matkustaessaan nauttii Ylijohtaja matkakorvausta neljännen, Sihteeri ja Kamreeri korvausta kuudennen, Apukamreeri seitsemännen sekä Kanslisti ja Kamarikirjuri kahdeksannen luokan mukaan voimassa olevassa matkustussäännössä.

15 §. Vankeinhoitohallituksessa vakinaisella vuosipalkalla palvelevat ylhäisemmät ja alhaisemmat virkamiehet nauttivat oikeutta pensioniin virasta erotessaan voimassa olevain perustusten mukaan sivili-virkamiehille yleensä sekä tulevat, siinä järjestyksessä kuin Armollinen julistus 7 p:ltä Huhtikuuta 1874 määrää, osallisiksi siviliviraston leski- ja orpokassaan.

16 §. Jos Ylijohtaja haluaa virkavapautta, tehköön siitä hakemuksen Senaatissa.

Niille Vankeinhoitohallituksen tahi vankihuoneitten ja ojennuslaitosten virkamiehille, jotka Senaati virkoihin asettaa, myöntäköön Vankeinhoitohallitus asianhaarain mukaan virkavapautta korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi vuodessa, mutta jos joku heistä haluaa vapautta pitemmäksi ajaksi, antakoon hakemuksen siitä Vankeinhoitohallitukselle, jonka tulee se ynnä oman lausuntonsa kanssa Senaatiin toimittaa.

Muille Vankeinhoitohallituksen alle kuuluville virkamiehille myöntäköön mainittu hallitus, tarpeen sattuessa, virkavapautta lyhyemmäksi ajaksi.

Jos Vankeinhoitohallituksen alle kuuluva virkamies saapi vapautta, on mainitun hallituksen asiana määrätä sovelias henkilö virkaan sillä aikaa hoitamaan, jos ei Senaati siitä, vapautta myönnettäissä, ole erittäin määrännyt.

Virkavapaudesta lääkärille ja saarnaajalle maan vankeuslaitoksissa sekä viransijaisen määräämisestä heille olkoon voimassa mitä siitä erittäin on säädetty.

III Luku. Erinäisiä säännöksiä.

17 §. Kannetta virkavirheestä Ylijohtajaa vastaan otetaan esiin ja tuomitaan Turun Hovioikeudessa.

18 §. Jos muu Vankeinhoitohallituksessa, taikka joku yleisessä vankihuoneessa ja ojennuslaitoksessa palveleva, Vankeinhoitohallituksen käskyn alainen virkamies joutuu kiinni virheestä tahi laiminlyönnistä virassa, niin Vankeinhoitohallitus asianhaarain mukaan joko varoittakoon virheentehnyttä taikka tuomitkoon hänet sakkoihin, jotka vastaavat korkeintaan kahden kuukauden palkkaa, taikka myöskin eroittakoon hänet viran hoitamisesta, korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi, palkka-etuja suurempaan tahi vähempään määrään menettämällä, Vankeinhoitohallituksen tutkinnon mukaan.

Jos laiminlyönti uudistetaan taikka jos virhe on vaikeampaa laatua, pitää virheentehnyttä syytettämän sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa virhetyö on tehty, ja olkoon Vankeinhoitohallituksen vallassa siksi aikaa viran hoitamisesta eroittaa siten syytteen alaiseksi saatettu virkamies, siksi kuin hän on lopullisesti tuomittu tahi oikeus toisin määrää. Sillä aikaa on hänen palkkansa pidätettävä, jos ei Vankeinhoitohallitus katso kohtuulliseksi antaa syytetyn ylöskantaa sitä tahi jotakin osaa siitä.

Jos virkamies Vankeinhoitohallituksessa tahi vankeus- ja ojennuslaitoksissa laiminlyö määrätyn ajan kuluessa antaa niitä tietoja, selityksiä tahi tilintekoja, jotka ovat hänen velvollisuutenansa tahi joita Hallitus on vaatinut, pakoittakoon Vankeinhoitohallitus sopivalla uhkasakolla velvollisuuksiensa täyttämiseen tässä kohdin.

19 §. Saadusta varoituksesta ei käy valittaminen. Jos joku on tyytymätön Vankeinhoitohallituksen päätökseen muissa tapauksissa, haettakoon siihen muutosta alamaisen valituksen kautta, joka on Senaatin Talousosastoon sisään-annettava, ennen kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun päätös on tiedoksi saatu, joka, jos valittaja on eroitettu viran hoitamisesta, tässä kohdin, valituksen sisään-jättämisestä huolimatta, käypi täytäntään.

20 §. Vankeinhoitohallituksen päätös muistutus- ja balansi-asioissa on asetettava Senaatin tutkinnon alaiseksi sekä jäljennöksessä siihen kuuluvain asiakirjain ynnä tiedonanto-todistuksen kanssa, ennen valitusajan kuluttua, Senaatiin lähetettävä.

Jota kaikki asianosaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 25 p:nä Tammikuuta 1881.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaatinsa:

E. af FORSELLES.
OSCAR NORRMÉN.
ALBERT NYKOPP.
H. MOLANDER.
A. MECHELIN.
W. ZILLIACUS.

G. J. Masalin.