Vapaa kansa

Vapaa kansa Kirjoittanut Eino Leino

Pantu on kruunu kansan päähän.

Tokko kansa sen kantaa voi?

Torvi on soinut myrskysäähän.

Kuinka nyt kulkijan sielu soi?

Uskoa uskaltaako?

Vapaa Suomenmaako?

Eikö konsana enää täällä

vieras valta ois vallan päällä,

eikö sorto, eikö surma?

Oisi silloin onnen hurma!

Saatu on valta kansan käteen.

Kuinka kansa nyt käyttää sen?

Sammua antaako aamunsäteen?

Vastaisuus pian näyttää sen.

Sammua veljesvereen?

Kolkkohon koston mereen?

Vaipua aaltoihin vihan ja vainon

oman nyt onnen ja vallan painon?

Helpompaako orjan olo?

Kuole silloin, kansa polo!

Kuole kuin koira kunniatta!

Pohjan hankihin hautas luo!

Hautavierahat kutsumatta

sulle tundrojen tuuli tuo.

Peittävät unhon nurmeen

veljesvainon ja hurmeen,

kaartavat kumpua karhu, hukka,

vaan ei ykskään kaunis kukka,

paikkaa kansan kuolleen,

huoanneen ja nuolleen.

Itkee kulkija itseksensä.

Eikö aika nyt auvon ois!

Tuska ja häpeä sydämehensä

hiipiä ehti, ei lähde pois.

Suomen kansako vapaa?

Ilman ihmistapaa,

vailla kuntoa kansalaisen,

kunniaakin jo miehen, naisen,

lauma laaka, rahvas raaka!

Tuolleko lain ja vallan vaaka?

Pantu on kallis kansan päälle.

Tokko kansa sen kantaa voi?

Ihana uskottu itsekkäälle,

siksi säikkyen kannel soi.

Eikö se särje sitä?

Mitä se tietää, mitä

vapaudesta, min valta viirin

varjelus vaatii urhopiirin?

Eikö parhaintaan se parjaa,

kaikkea, mi tääll’ ei karjaa?

Soinut on torvi myrsky-yöhön.

Kuuleeko kurja joukko sen?

Kutsunut kaikki yhteistyöhön,

vaatinut nuorelle valkeuden.

Vaan on vapaus turha,

missä vain rikos ja murha

turvatut on ja rosvot, roistot,

pala ei kalleimmat kansan loistot,

hehku vapaan hengen kärki,

juurru järjestys, ei järki.

Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.