Vapaus (Pakarinen)

Vapaus. Kirjoittanut Eino Pakarinen

Oi, vallat ikuiset, ne miksi kansain

niin säälittömät lait laatikaan,

käy vapauteen tie kautta kuolon ansain,

miks parahimmat vapaus vaatikaan –

saa kaikkensa se kansa uhriks antaa,

ken vapaan kansan arvon tahtoo kantaa!

Oi, vallat ylhäiset, miks polttavimman

vapauden kaipuun rintaan loittekaan,

päämäärän kangastuksen kaunehimman

kansainsa parhaimmille soittekaan,

kun vapaus niin hinnan vaatii suuren,

ett’ katkaista on kansan elinjuuren?

Oi, vapaus vaatii uljaan miehekkyyden,

sydämen suuren rintaan rohkeaan,

valoisan uskon voittoon ihmisyyden,

mi uhrimielestä vain versoaa,

ne yksin kansoille vain voiton takaa

ja rikkaat, runsaat hedelmänsä jakaa.

Tää kansa oli valmis töihin voiton,

se vapautensa osti taistellen,

se vapautensa näki aamunkoiton

kun kalleimpansa antoi uhraten

vuoks polven kasvavaisen, nuoren, uuden

ja isäinmaansa kauniin vastaisuuden.

Oi, muistot armaiset te, nousun suuren

tään kansan jäykän, kylmän, pohjoisen –

vuossadat sitte sait jo sieluus juuren

vapauden kaipuun, kansa, kultaisen!

Kuin kaipuus toteutit ja voittos saitkaan –

ei tuntenut ois sua silloin lainkaan!

Ois luullut sarkatakkis alle ennen

sun sydämesi jäykän jäätyneen,

vaan etelähän innoin, riemuin mennen

ei pakohon sun kuultu kääntyneen –

vapauden eestä seisoit, uhris kannoit,

veresi, henkes, kaikkes maalles annoit!

Unhoonko saisi aika urhoin milloin,

veriset ruusut silloin puhjenneet?

Ei, kiittäkäämme heitä aamuin, illoin,

he kiitostamme vaikkei kaivanneet!

Vapaus versoo haudoilta nyt heidän –

he taisteli sen vuoksi maan ja meidän!

Oi, vallat ylhäiset, miks polttavimman

vapauden kaipuun rintaan loittekaan,

päämäärän kangastuksen kaunehimman

kansainsa parhaimmille soittekaan?

Oi, siksi että suurin onni vaan

on kuolla nuorra eestä isäinmaan!

1922.

Lähde: Pakarinen, Eino 1928: Sarkatakissa: säkeitä vapaudelle ja isänmaalle. Suojeluskuntain kustannus osakeyhtiö, Helsinki.