Vapaus vaarassa

Vapaus vaarassa. Kirjoittanut anonyymi

Kuulkaa, mikä kuiske kuuluu

Köyhälistön keskeltä!

Miksi näyttää miesten katseet

Uhkaavilta, synkiltä?

Mitä köyhät kuiskailevat?

Mikä mielet masentaa?

Aavistus käy sydämeeni,

Se pahaa ehkä ennustaa.

Kuiske kasvaa kuuluvaksi,

Sanatkin jo selittää,

Ääni vähän väräjääpi –

Suu epätoivo synnyttää –

Sanat kuuluu aivan selvään:

»Tekeillä on laaki uus,

Ilman oikeutta ollaan,

Nyt jo viedään vapaus.

Voimamme on tähän asti,

Ollut yksimielisyys –,

Kuin on ollut uhkaamassa

Sorto, sydämmettömyys.

Mahtavas kun meitä milloin

Nälkään aikoi näännyttää,

Joku meistä lausui silloin:

Nyt työlakkoon yhtykää!

Se ol’ ainoo aseemme,

Sillä sorto sysättiin.

Jos oltiin yksimielisiä,

Voitto varma saatihin.

Nytpä herrat keinon keksi,

Lain he laati hyväkseen,

Ryöstäen ainoon asehemme,

Tehden meidät orjikseen!

Meille vapaus on kallis,

Se ont ainoo omaisuus.

Vaan jos sekin ryöstetähän,

Silloin loppuu malttavuus!

Senpätähden mielet mustuu,

Siksi köyhät kuiskailee:

Jos ryöstävätkin vapauden,

Vievät myöskin henkemme!»

Lähde: Työmies 9.1.1900.