Varpuselleni (Virtanen)
| Varpuselleni Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Sua ruokin varpuseni, mielelläni
- Ja luen usehin
- Ne murut, kyyneleillä kädessäni,
- Sä joita noukitkin.
- Mä suosin sua vaikka ei höyheneesi
- Oo kaunis, loistava:
- Mä tunnen sun, vaik’ ei voi säveleesi
- Sydäntäs kuvailla.
- Pukus on synkkä niinkuin yö ja aina
- On kieles äänetä:
- Et loistaa, etkä laulaa sinä taida;
- Vaan olet ystävä.
- Sun moni soimaa rumaks, kummeksien
- Kuin sinun elätän;
- Vaan sä oot aina hellä, uskollinen!
- En tahdo enemmän!
- Kun moittii muut sun halpaa pukuasi,
- Lempeesti katsot vaan
- Minuun, ja höyhentä en ruumiistasi
- Älä antas kultaankaan.
- Ne ylistävät siskojen säveltä
- Canarin ääntäki;
- Mä etsin vaan olentoa, sydäntä
- Lämmittään syöntäni.
- Ei rakkaus suosi ulko loistoisuutta,
- Ei viihdy siihen se.
- Se riemuiten vaan, kiittää suloisuutta
- Min lempi taritsee.
- Kun noukit hiljaa, huoletta ilolla
- Ruokaa kädestäni;
- Sä siedät suosioni ja sulolta
- Tunnut mielestäni:
- Siis uskollisesti mä täällä hoidan
- Elosi vähäisen – –
- Ja kuoltuasi haudallesi puotan
- Kukan ja kyyneleen!
Lähde: Tapio 31.7.1869.