Varsovatar

Wikiaineistosta
Varsovatar.
Puolalainen sotalaulu v:lta 1831.
Kirjoittanut Casimir Delavigne
Suom. Otto Manninen. Suomennos perustunee puolankieliseen käännökseen.


Hurmeen, maineen päivä paistaa,
eloon nouskoon isäin maa!
Frankin trikoloori loistaa,
valkokotka kohoaa.
Korkeaan se kutsuu meitä,
lennon kiihtää päivän lies;
Nouse, Puola, kahlees heitä!
Voittoon on tai kuoloon ties.
Pojat Puolan, pistin tanaan!
Terve, Puola, vapaus!
Pyhään yhtyy tunnussanaan
taistotorven toitotus.
Kallis Puola! Polves nuori
onnekkaamp’ on nyt kuin tuo,
Kremliin sotimaan mi suori,
Tiberin ja Niilin luo.
Heillä maaton kulku, kaipuu
kohtalona ollut on.
Nytpä, Äiti, sen, ken vaipuu,
helmaas suljet lepohon.
Pojat Puolan, pistin tanaan!
Terve, Puola, vapaus!
Pyhään yhtyy tunnussanaan
taistotorven toitotus.
Frankki, haavammeko hurmeen
halvan vuoti Marengoon,
Wagramin ja Jenan nurmeen,
Austerlitzin, Waterloon?
Kaikki muut sun myi, me emme,
voittoon, kuoloon seurattiin.
Veljet, nytkö hurmehemme
kyynelin vain kuitattiin?
Pojat Puolan, pistin tanaan!
Terve, Puola, vapaus!
Pyhään yhtyy tunnussanaan
taistotorven toitotus.
Maalle muulle eestä maanne
kuolleet, nouskaa, rientäkää,
taistoon ammoin alkamaanne
siunatkaa te veljet nää.
Voittoon tie! Tai ruumismuuri
meistä nouskoon, jott’ ei vois
päästä sorron peikko suuri,
joka kansat kammitsois!
Pojat Puolan, pistin tanaan!
Terve, Puola, vapaus!
Pyhään yhtyy tunnussanaan
taistotorven toitotus.
Soimaan rumpuin, tykkein soitto!
Rivit taajat, rynnätkää!
Maine, vapaus ja voitto
säilistämme välkähtää.
Eespäin, valkokotka, eestä
Puolan, maineen, maailman!
Vapaus viittoo tietä seestä,
seppelöi jo kaatuvan.
Pojat Puolan, pistin tanaan!
Terve, Puola, vapaus!
Pyhään yhtyy tunnussanaan
taistotorven toitotus.


Lähde: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja. 1936. Toimittanut V. K. Trast. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.