Veljestyö
Ulkoasu
Veljestyö. Kirjoittanut Hilja Pärssinen |
- Veljespelto se kynnetty vaivoin,
- kasteltu kallehin verin,
- riuhtoma on vihavyöryjen raivoin,
- tallattu, tuhottu perin.
- Tarttuos auraan, perkoa pelto,
- riitojen ohdake revi!
- Lie käsivartesi hervoton, melto,
- työpä sen karkaisevi.
- Veljesmielessä hellivin hoivin
- kylvä tuhkahan, soraan.
- Katso jo nousevi silmikko oivin,
- lainehtivan näet oraan.
- Min isät raivasi auhtoa suota,
- viljeli kannokkomaita,
- uutta nyt satoa sieltä sä tuota,
- vauraaksi heimosi laita.
- Veljespelto on yksi ja laaja,
- oi, sitä ellös pilko.
- Työn hikihedelmän oikea saaja
- kansa on. – Sit elä ilko!
- Veljesmielessä raatajakansa
- käy oma onnesi luomaan.
- Suuntaa toimesi aikoinansa,
- kuin kymi, yhtenen uomaan!
Lähde: Liinamaa-Pärssinen, Hilja 1923: Jälleen vapaana: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.