Venäläisten laivojen oikeus Suomen satamissa

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Prof. Langin "Novostille" lähettämä kirjoitus "venäläisten laivojen oikeudesta Suomen satamissa" on suomennettuna näin kuuluva:

Suomen sanomalehdet ovat kertoneet eräästä Novoje Vremjassa olleesta, Suomen ja Venäjän välisiä tullisuhteita koskevasta kirjoituksesta; jossa puhutaan vääryyksistä, joita Suomen satamissa muka harjoitetaan venäläisiä rannikkolaivoja vastaan, kun sitä vastoin Suomen laivat keisarikunnan satamissa ovat samojen asetusten alaiset venäläisten laivojen kanssa. Tämä lausunto perustuu nähtävästi erääseen ilmoitukseen, joka annettiin "Seurassa venäläisen merikulun edistämistä varten" viime vuonna pidetyssä esitelmässä, jossa Suomen sanomalehtien kertomuksen mukaan esitelmän pitäjä tiesi kertoa, että venäläiset laivat Suomen satamissa muka olivat monenkertaisesti suurempien maksujen alaiset, kuin kotimaiset. Kosk'ei tätä ilmoitusta, joka luultavasti jo katsotaan epäilemättömäksi tosiasiaksi asiaa harrastavissa piireissä Venäjällä, ole kumottu edes Suomen sanomalehdissä, ette Te, Herra Toimittaja, kieltäne arvoisassa lehdessänne sijaa seuraavilta selityksiltä:

Suomessa otettiin jo vanhimpina aikoina ulkomaisilta laivoilta sekä tavaroista, joita niillä tuotiin ja vietiin, määrättyjä lisämaksuja, jotka aivan vastasivat niitä maksuja "surtaxes de pavillon", "alieu duty" y. m., joita muissa maissa pantiin vieraalla lipulla kulkevien laivojen maksettavaksi. Mutta niiden kauppa- ja merikulkusopimusten perustuksella, jotka Venäjän valtakunnan hallitus tämän vuosisadan kuluessa teki, ovat nuo lisämaksut molemmin puolin kadonneet, niin että kaikki niiden kansojen laivat, joiden kanssa Suomi tätä nykyä on kauppasuhteissa, mitä laivamaksuihin ja muuhun kohteluun Suomen satamissa tulee, ovat täydellisesti samojen määräysten alaisia Suomen laivojen kanssa. Ainoastaan cabotage-kulku, s. o. oikeus kuljettaa tavaraa eli henkilöitä kotimaisten satamien välillä, on kuitenkin Venäjän valtakunnan kaikissa nyt voimassa olevissa merenkulkusopimuksissa molemmin puolin kansallisen lipun yksinomainen oikeus.

Ylläsanottu koskee vieraalla lipulla harjoitettua purjehdusoikeutta. Mutta venäläiset laivat saivat jo keis. kuulutuksen kautta 2 p:ltä Toukokuuta 1816 samat oikeudet Suomessa kuin "täysivapauden" nimellä oli maan omille laivoille annettu, ja tämä on myöhemmissä asetuksissa ainoastaan toistettu. Niinpä säätää 31 p:nä Maaliskuuta 1879 annetun Keis. asetuksen 13 §: "Rahtausta kotimaisten paikkojen välillä saadaan harjoittaa ainoastaan laivoilla, joiden pää-isäntänä on kotimainen mies, ja semmoiset, jotka ovat kotoisin Keisarikunnasta." Nykyään voimassa oleva tulliasetus 30 p:ltä Joulukuuta 1887 sanoo 40:nnessä §:ssä: "Venäjän laivat, jotka käyvät Suomen satamissa, nauttivat samoja etuja ja oikeuksia kuin suomalaiset laivat. Matkallaan Suomen vesistössä sekä saapuessaan Suomen satamaan ja sieltä lähtiessään tulee venäläisten laivain päälliköiden ottaa varteen mitä siitä suomalaisille laivoille on säädetty." Näiden säädösten mukaan ovat kaikki laivat, jotka purjehtivat Venäjän lipulla, olkootpa kotoisin Venäjältä tahi Suomesta, Suomen satamissa aivan saman kohtelun ja samojen tulli- ja merikulkumaksujen alaisia, minkä nimellisiä lienevätkin, ilman pienintäkään erotusta.

Tästä käy selville, että väitteet vääryyksistä, joita venäläiset laivat Suomen satamissa muka ovat saaneet kärsiä, ovat aivan perättömiä.


[Lähde: Uusi Suometar 1.3.1890 sivu 2; kirjoittanut ilmeisesti Helsingin yliopiston talousoikeuden ja taloustieteen professori Joel Napoleon Lang (1847 - 1905)]