Vieraalla maalla (Leino)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vieraalla maalla

Kirjoittanut Eino Leino


Olen maalla vierahalla
poissa omast’ kodistain,
maa on vieras jalkain alla,
kieli vieras korvissain.
Metsän kuusi ompi vieras,
vieraat järvet, lahdelmat,
ole tää ei kotokangas,
vieraat tääll’ on maisemat.
Vierahaksi itsen’ tunnen,
vaikka olen koissani,
aatteheni käyvät kunne,
käyvät synnyinmaassani:
Vieläköhän vanhempani
elää mua kaivaten,
vai he lienevätkö ani
unhottaneet poikasen.
Yksinäni täällä olen,
ei oo yhtään tuttavaa,
ja jos vaan mä tänne kuolen,
minut peittää vieras maa.
Ulos lähden katsomahan
tämän puolen maisemaa.
Aatteheni synnyinmaahan
kaukaiseen se johdattaa.
Tuo ei ole kotilahti,
en mä tuota tunne, en,
vieras ompi myöskin tahti
sävelissä lintusten.
Kuinka? kuulinhan mä tuolta
sävelen niin herttaisen,
joka ei oo tämän puolta,
se on sävel kotoinen.
Se on Pohjan leivo armas.
»Terve, tuttavani sä!
Ei oo kaihoni niin karvas,
kuin on yksi ystävä.
Älä, leivoseni, pelkää,
älä pelkää ollenkaan.
Oi, jos voisin sulle selkään
istua, me Pohjolaan
kaksin kiitäisimme silloin
kesää sinne ennustaan,
siellä kieles mulle illoin
visertäisi laulujaan.
Mutta yksin nyt sä mennä
vaan voit Suomeen miekkoinen,
sinne kiirehesti lennä
ja vie minun terveisen!»


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.