Viiskymmenvuotias Jalmari Finne
| Viiskymmenvuotias Jalmari Finne Kirjoittanut Otto Manninen |
- Viiskymmenvuotias Jalmari Finne!
- Eläköön, hei, hei, hei!
- Miltäs nyt näyttää harjalta rinne?
- Sinnepä rientävä retki jo, sinne
- viimein Finnenkin vei.
- Vuoskymmenviitiäs Filmari Janne!
- Hei, eläköön, hei, hei!
- Aatos on nopsa, ja norja on ranne,
- ei pian viimeistä pistettä panne
- Kiljusten virrelle, ei.
- Vuoskymmenviitiäs, viiskymmenvuotias,
- kaukaa kättä mä lyön.
- Teit oman ties, olit omaa sa muotias,
- hommasit, hoitelit runsasta puotias,
- tuttu sa toimen ja työn.
- Niin yhä puske, kuin lehtiä puu saa,
- viima jos entiset vei!
- Luonas on viihtynyt montakin Muusaa,
- niit’ yhä vastakin hoivaa ja huusaa,
- Jalmari-Filmari, hei!
Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.