Virsi Jumalan Sanasta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Virsi Jumalan Sanasta
(Veisataan kuin N:o 224.)
Kirjoittanut anonyymi


Seuraavainen Virsi Jumalan Sanasta on näien Viikko-Sanomien kirjottajalle lähetetty, pyytämyksellä että se pantasiin näihin Sanomiin:

1.
Ylistystä nyt veisatkaa
Herralle, Luojallemme.
Aututta suurta saarnatkaa –
Armoa Jumalamme:
Pimeyden Hän hajotti,
Ja Valon meille toimitti
Pyhän Sanansa kautta.
2.
Katso! Maan peitti pimeys,
Turmellus Herran pelvon,
Ja Kansan paksu syngeys,
Väärys pyhyden kulvon.
Kaikk’ ol’ ylitsekäyminen,
Julmuden noudattaminen,
Jumalasta ei tietty.
3.
Pahaan Kansat jalvoin juoksit,
Nopsat olit vihoksiin;
Viatoind’ vertä vuodatit,
Kankiat taivallisiin.
Ja heidän ajatuksensa
Väärät olit ja puhensa:
Kateus, viha, valhe.
4.
Kädet olit saastutetut
Tuimalla väärydellä.
Ja korvat raskautetut
Kova-korvaisudella.
Pahus heidän käsisänsä,
Hävitys heidän teisänsä
Oli ja väkivalda.
5.
Rauhan teit’ ei he kulkeneet;
Vihaisit oikeutta;
Totutta ei he tundeneet
Eikä vanhurskautta:
Pimeys heidän kulkonsa
Ja karsat heidän polkunsa
Ansaisit Kirouksen.
6.
Heille Jumala Poikansa
Lähetti Auttajaksi;
Osotti runsan kunniansa,
Armonsa avaraksi.
Tahto kaikk’ valkeudesans –
Kulkeman Hänen paistesans,
Kuin kirkasti nyt koittaa.
7.
Täyttäin Hänen Käskyjänsä,
Mieleni pyhitetän –
Kulkein Hänen retkisänsä,
Sieluni yhdistetän,
Jumalan rakkaudella,
Jesuksen ystävydellä,
Pyhän Jumalan kanssa.
8.
Suo, Jesu! täyttä Käskyjäs,
Ett’ en jää hyljätyksi –
Suo kulke Sinun retkisäs!
Ett’ en tul’ jäätetyksi
Valdakundas autudesta,
Taivallisesta ilosta,
Kuin Rakastajas noutaa.


Lähde: Turun Viikko-Sanomien vuosikerta 1820, 26. helmikuuta s. 2–3. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 23.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Turun Viikko-Sanomat, vuosikerta 1820. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/tvs/tvs1820_rdf.xml.