Voi, että ne vanhat profeetat...
Voi, että ne vanhat profeetat... Kirjoittanut Samppa Luoma |
- Sinä oot minun itkuni, iloni,
- sinä oot minun ainoani,
- sinä oot minun maani ja taivaani
- ja koko mun maailmani.
- Jos muille on lauluni sisällys
- vain pieni ja vallan niukka,
- on meille se laaja ja lavea
- eikä ala sen ole hiukka.
- Se maani, se vain on hunajaa
- ja taivas mahlaa ja mettä
- ja nauru se on mun itkuni
- ja onni sen kyynelvettä.
- Voi, että ne vanhat profeetat
- ”surun laaksoksi” maailman sanoi
- ja itki ja voihki ja voivotti
- ja poijes päästä vain anoi..!
- Me tahdomme hyvät kaikkeuden
- vielä niittää ja nautita visuun,
- jos onni ja lempi ne loppuvat,
- niin luotamme sitkeään sisuun.
Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.