Vuorimies

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuorimies.

Kirjoittanut Henrik Ibsen
Suoment. Reinhold Roine.


Murru vuori ryskehin
Iskiessä moukarin!
Alas tahdon tieni johtaa,
Kunnes malmin iskut kohtaa.
Vuori öinen, autio,
Siellä kutsuu aarnio,
Siellä hehkuu helmet oivat,
Kultasuonet kiemuroivat.
Syvyydessä rauha on, –
Rauha katkeamaton; –
Moukarini tietä raivaa,
Salat kätköistänsä kaivaa.
Lasna riemuelin vain
Alla tähtein tuikkivain,
Astuin kesän kukkatiellä
Aina tyvenellä miellä.
Päivän loiston hukkasin
Tänne öiden templihin;
Unohtui myös vaaran alla
Kuusten laulut kunnahalla.
Ensin tänne käydessäin
Viatonna mietin näin:
Elon arvoituksen noilta
Opin vuoren haltijoilta.
Mut eip’ ole tullutkaan
Henget mua neuvomaan;
Eikä nouse valon häivää,
Syvyyksiin mi loisi päivää.
Harhailenko? Eikö vie
Kirkkauteen tämä tie?
Valo silmää sokaisevi,
Ylhäälle jos tähtäilevi.
Syvyytehen! Siellä on
Rauha katkeamaton. –
Moukarini tietä raivaa,
Salat kätköistänsä kaivaa.
Iske, iske aina näin
Vieläi kuolinhetkelläin.
Aamua ei koskaan koita,
Toivon päiv’ ei yötä voita.


Lähde: Kaikuja Skandinaviasta: suomennoksia Skandinavian nykyisimmästä lyyrillisestä runoudesta. 1894. Toimittanut Reinhold Roine. Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa, n:o 20. Werner Söderström, Porvoo.