Vuosille 1877 ja 1878

Vuosille 1877 ja 1878. Kirjoittanut Isak Hirvonen

Vuosi vanha vaiheinensa

Loppuansa lähenee,

Vuosi uusi armonensa

Uuden ajan alkanee;

Vaipuu vanha, nousee uus,

Sep’ on luonnon laatuisuus.

Vanhaki oli uusi kerran,

Vaan se vierten vanheni;

Viertessä sen, armon Herra

Kansa kunnat kaitseli:

Vitsallansa kuritti,

Lemmellänsä lohdutti.

Sanomia sotaisia

Saimme kuulla kaukoa,

Uutisia ikäviä

Lehdet toivat lukea:

”Verta, verta – Turkin maa

Sarpata saa,” kuului vaan!

Vainioita vihannoita

Halla julma haaskasi,

Ken on sulannunna soita,

Tuskalla sen tunteevi;

– Kalseata kakku on,

Jost’ on elo ilotoin.

Kasteli jo täälläi kerran

Suomen rauha rantoja

Neste, – ei se ollut verta,

– Kyyneleitä oli vaan!

Millon? sillon kun tää maa

Sotaan saattoi poikiaan!

Kullan, isän, äitin, veikon,

Siskon, Suvun, ystävän

Kyynel kuuma, hellä huuhtoi

Maan, mi näki lähtevän

Meidän miehet marssimaan

Tantereille Turkin maan.

Kaarti se, se, mäni voitti,

Nyt on kyynel kuivanut,

Keisarimme sen niin johti,

Kuink’ oli Luoja laatinut;

Riemuitse siis Suomen maa.

Suur’ on Kaartin kunnia!

Näin nyt moni vaiheellisen

Vuoden vanhan päätämme,

Eteen Luojan armollisen

Kiitos-uhrin kannamme,

Ett’ ois armas uusi vuosi,

Poistuis sota, halla-vuos’.

Enkel’ rauhan ihanaisen,

Sulosimman suosion,

Riemun, toivon totisimman,

Levon, lemmen, sovinnon

Luota Luojan tullos jo,

Estä sodan turmio!

Käsi alais kaunistusta,

Luomisesi ruunua

Ihmis sukukuntaa muista,

Älä suo sen sortua

Syntiin, synnin turmioon,

– Siitä Isä auta jo!

Anna Kristityille rauha,

Pakanoille pakanuus,

Sulle vuoro veri-saunan,

Laita rauhan vuoro uus’.

Anna armos uusi vuos’,

Tää on kansain toivotus!

Lepoo ja leipää mulle

Anna Isä armias,

Kansat terveyden teille

Vieös voiman valtios

Anna armos vuosi uus,

Tää on kansain toivotus!

Anna kirkkahasti koittaa

Sanas’ Sinun sijoniis’

Valos’ pimeyden poistaa;

Tahtos’ tapahtukoon niin,

Että meissä uudistuis

Usko, toivo, rakkaus!

Isak Hirvonen.

Lähde: Tapio 22.12.1877.