Wiipurilainen

Wiipurilainen. Kirjoittanut Lauri Ekberg

Kovin ”Liisan” häntä jo huiskuu,

Kovin tukka on liehussa;

Kovin tieroja taakseen tuiskuu,

Kovin huurua turvasta.

Mut viipurilainen tuosta

Ei häiriy rauhassaan;

Yhä antaa ”Liisan” juosta,

Yhä korskuu reslassaan.

Vaan naamaan viipurilaisen

Lumipommi kun poksahtaa,

Heti hän ”tuhannen tulimmaisen”

Ylös katsoen kiljahtaa.

Ihan alle jo Kilpisvuoren

Raju ”Liisa” on laukannut,

Ja viipurilaisen nuoren

Menomatkan mutkaissut.

Mut viipurilainen muistaa

Hyvän katsoa kerrallaan:

Hän ”Liisan” harjaa puistaa

Ja päästää tieroistaan.

Ja kääntyy reslallansa

Taas Kilpisvuorelle,

Ja antaa ohjistansa

Läväyksiä ”Liisalle”.

Ja kohta jo uudestansa

Ylös nousee Wiipurin mies,

Ja laulaa reslassansa:

”Paras onkii valvoo riess’ – – –”

Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.