Yöllinen ajo

Yöllinen ajo. Kirjoittanut Saima Harmaja

Vuoritiellä

vanhan Unkarin

kiersi viini,

soitto tulisin.

Alla akaasiain

kaipuutaan

mustalainen

itki viulullaan.

Pian löysi

tuskan sävelen

nuori satakieli

kuumeten.

Kukin vielä

kuuli sydäntään,

kun jo kauas

yöhön välkkyvään

kiiti auto

tietä huimaavaa,

jonne tuoksui

tuhat puutarhaa.

Liki maata

hunnutonna nyt

tähtikasvot

loisti häikäistyt.

Sadun hetkin

vuoret nousivat,

tähdet kasvoi

yhä kirkkaammat,

hurmaa kylväin

kauas pimeään

tähti outo

viittoi etelään.

Lähde: Harmaja, Saima 1935: Sateen jälkeen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.