Yhteinen esirukous
| 72. Yhteinen esirukous. Kirjoittanut Simo Korpela |
- »Sä avaa suus, mä täytän sen!»
- Näin lausut, Isä, mulle.
- Siks lankeen, sanaas luottaen
- Pelvotta kasvois etehen
- Ja pyyntöni tuon sulle:
- Autuutta varten loit sä mun.
- Aut’ että voin sen voittaa!
- Niin että kypsyn, tuleennun
- Ett’ tähkä valmiiks ehtii, kun
- Suur’ elonkorjuu koittaa!
- Soit kodin mulle rakkahan,
- Sen henkeä sä hoida!
- Niin että taimet taivahan
- Iloksi sun ja hoitajan
- Vois siellä vihannoida!
- Suo päivän paistaa kirkkaasti
- Ylitse isänmaamme!
- Ett’ onni täällä viihtyisi,
- Sun kansaas ois mun kansani!
- Myös siunaa ruhtinaamme!
- Varusta muurit Siionin!
- Vahvista vartijansa!
- Sit’ ettei joukot helvetin
- Vois juonin voittaa viekkahin,
- Vaan levoss’ ois sen kansa!
- Myös huomaa hätä pakanain!
- Ne nukkuu kuolon-untaan.
- Sun sanaas tuntee harvat vain,
- Oi johda heitä joukottain
- Jo annos valtakuntaan!
- Ja muista sairaat, eksyneet!
- Hyljättyin puoleen käänny!
- Ja kuivaa leskein kyyneleet!
- Ja tue orpoin askeleet!
- Aut’, ettei heikot näänny!
- Tee kaikk’, ett’ tahtos toteutuu
- Ja nöyrtyy mieli väärä!
- Ett’ armon valta vahvistuu,
- Kansoille Kristus kirkastuu,
- Hän, luomakunnan määrä!
Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.