Yksi apulaista tarvihteva ja saanut Maanmittari
| Yksi apulaista tarvihteva ja saanut Maanmittari. Runoissa edespantu. Kirjoittanut Henrik Achrenius |
Maanmittarin Salosten-pitäjässä Herra Joseph Fonténin ja Neitsy Brigitta Magdalena Vilanderin Hääpidoissa, vuonna 1788.
- Kaikki ammatit avarat,
- Virat vissihin usiat
- Työtä työntävät isoa,
- Joka aika ammuntavat;
- Mutta muutamat enämmän
- Kovin paljon paaduttavat.
- Mikä on maita mitata
- Laadullensa lasketella?
- Se on kurja kulkeminen,
- Teko varsin vaivaloinen.
- Että käydä ketjun kanssa,
- Kahletten kanssa samota,
- Kaikki kankahat katella,
- Kukkulatkin kuleskella,
- Nähdä nevat oivalliset,
- Soita sotkia pahoja,
- Rämpiä kaikki rämehet,
- Räähät rääsiköt peräti,
- Korvet kontata tiheät,
- Levät, lammikot laveat,
- Vielä mennä merellekkin,
- Yli vetten venytellä,
- Kaikki panna paperille,
- Tatroa taulun levylle,
- Siitä työtä sikiäävi,
- Luopuuvi kyllä lujasti,
- Josa apua alati
- Taitavata tarvitahan;
- Muutoin todeksi tuloovi
- Sanan lasku lausuttava:
- Yhtäjällä yhden jäljet,
- Vaikka poikelle avarat.
- Jos tässä joku sanoisi
- Kysyisi kyllä äkisti:
- Mitäpä maan mitassa
- Akat apua tekevät?
- Sille tämän terävästi
- Anna vahvan vastauksen:
- Antavat akatkin avun
- Miehillensä Mittareille,
- Koska Taulun talistavat,
- Vievät äijäinsä etehen,
- Että siihen sirkkelinsä
- Saavat panna, passarinsa,
- Neulansa hyvin näpeät,
- Kaikki kovat kopenensa,
- Kiirehesti kirjotella,
- Siihen kuljailla kuvia.
- Mennessä metän sisähän,
- Mitta-työhön työntyessä
- Muonat mukavat mukahan,
- Eväs-laukut laittelevat.
- Kuka hoitas’ horniaksi,
- Pirtin lämminnä pitelis’,
- Koska konttari kotia
- Miesi mitasta tuloovi?
- Kuka kyrsän kypsennäisi,
- Leivän rahille rakentas’?
- Kuka kirnun kiikuttelis’,
- Padan tulelle panisi?
- Kuka heilus’ härkkimessä
- Tahi kahtos’ kapustata?
- Kuka kuppia kulettas’,
- Veisi vellin syötäväksi?
- Kuka juoksis’ juotavata
- Nopeasti noutamahan?
- Kuka pahnoja panisi,
- Laittas’ laadulle lavoa?
- Kuka kaihtisi kutakin
- Alitusti askaretta?
- Kuka kohta korjoaisi
- Panis’ paikan vaatteihisin,
- Joista risut riidellehet
- Ovat, osan ottanehet?
- Eikö näissä nähtävästi
- Akan tarvita apua?
- Kyll’ on iso ihtellensä
- Kartoisansa kahtominen.
- Työläs on asia tehdä,
- Saada sarkoja hyviä,
- Niihen rajoja raketa,
- Panna paaluja välihin.
- Kuka kaikki kahtomiset
- Tahi monet tasaukset
- Tässä saattaavi sanoa,
- Yksin ylös luetella?
- Uusi nälkä nähtävästi,
- Jano vieläkin jalompi
- Sitä tehdessä sikiäs’,
- Tulis’ vielä vierahille.
- Eipä imet ensinkänä
- Ole outo ollenkana,
- Että saatu Salosihin
- Mitta-Herra mieluhinen
- Oivan ottaavi omaksi
- Apulaisen aikanansa.
- Että kahto Kannuksesta, *)
- Avun kelvoksen käsitti.
- Eipä Herra eksynynnä,
- Takaltunna taipalelle,
- Polun Polvelta **) osasi
- Ratki Isohon rakohon, **)
- Josta painu pappilahan
- Ämmän-ojalle äkey.
- Kulku oli onnellinen,
- Olkoon onni pysyvä!
- Ylkä hyvin ylistetty
- Mainittu Maan-tasaaja!
- Tee työtä tytymällä,
- Mittoa mielihyvällä,
- Avun saatuas’ sanotun
- Kupehellas’ kuuntelevan;
- Avut isot aivan monet
- Siltä sinulle tulevat.
- Kyllä kotos’ kohdallansa
- Varsin vahvasti pitäävi,
- Vielä sittenkin Sinua
- Mitta-työssä tydyttäävi,
- Josta jo olen sanonut
- Lyhyeltä lyllyttänyt.
- Morsian koko korea,
- Auta miestäs’ Mittaria
- Taiten kaikella tavalla!
- Vielä minä viimmeseksi
- Aivan juuri ameneksi
- Teille toivotan todella
- (Toiset myöskin toivoittavat)
- Ylähältä yltäkyllä
- Hyvin kaikkea hyveä!
*) Yli-Kannuksen Kirkolta.
**) Talon nimejä.
Lähde: Topelius, Z. 1831: Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja. Viides osa. S. 60–65. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 7.1.2007. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 1 [numerointi ilmeisesti virheellinen]. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/topelius/skvr5_1831_rdf.xml.