Amerikasta/2

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amerikasta/1 Amerikasta

Kirjoittanut Gustaf Johansson
Amerikasta/3
Lähde: Tampereen Sanomat, 16.6.1874, nro 24, s. 2. Artikkelin verkkoversio.


Amerikasta.
Jatkoa n:ro 21.

Marraskuun 29 p:nä 1873. Tänä syksynäyttää täällä tuleman talvi aikaisin. Tämän kuun 4 p. oli ensimmäinen halla 23 ja 24 p. oli toinen. Tämä maa on jaettu niinkuin Suomikin pitäjiin ja maaherran lääniin. Lääniä on luulteni 9. Sen läänin nimi on Alabama, johon me ensin tultiin. Meitä oli 52 suomalaista, 27 poikaa ja 25 tyttöä, muutamat niistä ovat naineet täällä, vaan ei kukaan Amerikalaista. Matkamme kävi ensin Turusta Tukholmaan, sieltä Englantiin ja sitten rautatiellä läpi Englantin Liverpoliin, jota on viimeinen kaupunki Englannissa, sieltä suurella ja kauniilla höyrylaivalla poikki Atlantin valtameren, jossa oltiin 9 vuorokautta, ettei yhtään maata nähty, muutamat olivat hyvin huonoina kipeinä, minä en ollut terve, vaan en juuri kipeäkään. Siinä laivassa oli 1,000 henkeä sillä kertaa. Newyork oli ensimmäinen kaupunki Amerikassa, johon tultiin ja siitä rautatietä myöden 4:uä vuorokautena Alabamaan, jossa olin 3 vuotta 6 kuukautta, nyt olen muuttanut Tokseen, 900 Englannin penikulmaa Alabamasta, ja jätin sinne kaikki suomalaiset; me pidämme itsemme täällä kaikki niinkuin olisimme sukulaisia. Tämä matka tänne otti meiltä aikaa 5 viikkoa ja maksoi 600 markkaa, mutta luulen, että 4 sadallakin juuri voi päästä. Yksi lääni on suurempi kuin koko Suomenmaa. Vaikka kaikki köyhä kansa tulis tänne Suomesta, niin ei tämä maa sittenkään olis niin täysi kuin Suomi on. Suuria tehtaita, masunteja ja verstaita on kyllin. Minä olen ollut maalla Styyartsin myllyllä seppänä ja on hyvin työtä. Kaikki puhuu Englannin kieltä. Ei täällä tarvitse heiniä niittää eikä paljon puita hakata. Maa kasvaa joka laija viljaa kyllin lannoittamatta ja puut semmoisia hedelmiä, joita ei siellä ole nähty, rukiit ja kaurat syötetää hevosille. Kanileipää syödään vähän, se on parempaa kuin ruisleipä. Myöskin kasvatetaan riisiä, maisia ja pumpulia paljon. Hevvnen ja mies tekee 30 paalia vuodessa. Hautausmaat ja kirkot eivät ole siunatut niinkuin siellä; kirkko on joku isompi huone, jossa pidetään Jumalanpalvelus ja myös koulutetaan lapsia ja välistä pidetään tanssikin. Hautausmaita on melkein joka mäessä. Kirjat on yhtäläiset kuin sielläkin; joskus tulee riita uskosta ja silloin on jokaisella olevanaan oikeus. Kirkonmenosta päästyä panevat papit ja kaikki muutkin lakit päähänsä ja rupeavat puhumaan kaiken mailman asioita; se näyttää minusta kovin oudolta ja ikävältä. Oikeita kirkkoja ruvetaan jo rakentamaan, mutta kyllähän ikävää on, jos he aina semmoista elämää pitävät. Susia ja karhuja ei ole, mutta sitä vastaan on peuroja ja jäniksiä, jotka ovat talvella yhtä harmaita kuin suvellakin. Pyssyjä on melkein joka miehellä ja semmoisia, joilla voi ampua 16 kertaa yhtä kyytiä, ja pistolia, joilla saattaa ampua 6, 7, ja 8 kertaa. Minä ammuin 25 lintua yhdellä kudilla: ne olivat pieniä. Indialaiset täällä muutamin paikoin tappavat ihmisen pikemmin kuin terotan, mutta ne ovat jo ahdistetut tältä paikkakunnalta pois niinkuin mustalaiset Suomesta; juutalaisia on myös ollut täällä, mutta ne ovat pois ajetut. Tämä paikkakunta on rakettu vähässä ajassa. Tiilet ja laudat ovat rakennusaineina, sillä hirsiä ei ole niinkuin sillä, mutta kauniita rakennuksia täällä tehdään. Kova raha, kulta ja hopea täällä käy, 20 penniä on pienin. Työmies saa 4 markkaa päivältä ja ruuan. Minulla on ollut 10 ja 12 markkaa, hyvä kyökkipiika saa 50 ja 60 markkaa kuussa ja ruuan. Näillä seuduin ei ole jarviä eikä jokia ja siis ei ole laivojakaan, rautatietä myöden vaan kuljetaan.

(Jatk.)